Julkisen hyvinvointipalvelun asiakkaan asema. Lausuntotiivistelmä
oikeusministeriö
12.10.2010
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-069-5Tiivistelmä
Julkisen hyvinvointipalvelun asiakkaan asemaa koskevasta kuluttajaoikeudellisesta selvityksestä saatiin lausunnot yhteensä 27 viranomaiselta ja yhteisöltä.
Selvityksessä ehdotettiin, että kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös julkisia palveluita. Asiakkaalle kuuluvasta vahingonkorvauksesta säädettäisiin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Palvelun puutteellisuuden perusteella tehtävästä asiakasmaksun alentamisesta tai poistamisesta säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992). Lisäksi selvityksessä ehdotettiin, että julkisen palvelun asiakkaalle tarjottavaa neuvontaa kehitettäisiin joko potilas- ja sosiaaliasiamies-toimintaa kehittämällä tai kuluttajaneuvonnan toimialaa laajentamalla, ja asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksia koskevien ratkaisusuositusten antaminen säädettäisiin kuluttajariitalautakunnan tai muun viranomaisen tehtäväksi.
Lausuntopalaute oli suurelta osin yleisluontoista, mutta yksittäisiin ehdotuksiin kohdistuva lausuntopalaute jakaantui. Lisäksi lausunnonantajat nostivat esiin seikkoja, joihin tulisi jatkovalmistelussa kiinnittää erityistä huomiota. Valtaosa lausunnonantajista toivoi selvityksen johtavan jatkotyöskentelyyn, jossa mm. selvitettäisiin tarkemmin ehdotusten taloudellisia vaikutuksia sekä mahdollisuuksia selkeyttää jo olemassa olevia keinoja.
Selvityksessä ehdotettiin, että kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös julkisia palveluita. Asiakkaalle kuuluvasta vahingonkorvauksesta säädettäisiin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Palvelun puutteellisuuden perusteella tehtävästä asiakasmaksun alentamisesta tai poistamisesta säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992). Lisäksi selvityksessä ehdotettiin, että julkisen palvelun asiakkaalle tarjottavaa neuvontaa kehitettäisiin joko potilas- ja sosiaaliasiamies-toimintaa kehittämällä tai kuluttajaneuvonnan toimialaa laajentamalla, ja asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksia koskevien ratkaisusuositusten antaminen säädettäisiin kuluttajariitalautakunnan tai muun viranomaisen tehtäväksi.
Lausuntopalaute oli suurelta osin yleisluontoista, mutta yksittäisiin ehdotuksiin kohdistuva lausuntopalaute jakaantui. Lisäksi lausunnonantajat nostivat esiin seikkoja, joihin tulisi jatkovalmistelussa kiinnittää erityistä huomiota. Valtaosa lausunnonantajista toivoi selvityksen johtavan jatkotyöskentelyyn, jossa mm. selvitettäisiin tarkemmin ehdotusten taloudellisia vaikutuksia sekä mahdollisuuksia selkeyttää jo olemassa olevia keinoja.