Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset
oikeusministeriö
02.02.2011
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2/2011This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-106-7Tiivistelmä
Selvitysmiehet esittävät että kansalaistoiminnan edistämiseksi, demokratian vahvistamiseksi ja syrjään jäävien osallisuuden kehittämiseksi osa kansalaisjärjestöille suunnatusta hankerahoituksesta varataan ohjelmalliseen kehitys- ja muutostyöhön.
Julkisen palvelun velvoitteesta, yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista (SGEI), yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja hankintalain täsmennyksistä luodaan toimenpidekokonaisuus, jolla ratkaistaan palvelujärjestelmän ongelmakohtia. Palvelu- ja verotuskokonaisuudesta kirjataan lausumat tulevan hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntapolitiikkaosioon. Kuntien palvelutoimintaa kehitetään kumppanuuden perustalta. Ministeriöt ja kunnat tunnistavat väliin putoavat kansalaistoimijat ja heidän julkisen kansalaistoimintatuen tarpeensa.
Suomessa jatketaan hyvää yleisavustuskäytäntöä valtiorahoittajan pääasiallisena rahoitusinstrumenttina. Järjestöjen kansallisessa avustamisessa siirrytään yhdenmukaiseen sähköiseen haku- ja asiointijärjestelmään. Järjestöjen osallisuus ja asiantuntemus avustusten myöntämisprosessissa varmistetaan kaikissa ministeriöissä. Epämuodollisen kansalaistoiminnan rahoitus mahdollistetaan kaikkien ministeriöiden ja kuntien osalta. Avustusten rinnalle kehitetään toimintarahakäytäntö. EU-hankkeiden hallinnointia yksinkertaistetaan ja kevennetään tulevalla ohjelmakaudella. Tukien maksatusta nopeutetaan ja tuista maksetaan tarvittaessa järjestöille ennakkoa. Ohjelmakausien katkeamaton toteutuminen varmistetaan.
Neuvonta- ja järjestökoulutusta antavat tahot muodostavat valtakunnallisen kansalaisyhteiskunnan tukiverkoston. Perustetaan alueellisia neuvonta- ja tukiorganisaatioita Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen mallilla Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Nämä toimivat tarvittaessa myös välittäjäorganisaatioina pienille toimijoille. Keskitetään informaatio tarjolla olevista neuvontapalveluista yhdelle sivustolle.
Julkisen palvelun velvoitteesta, yleishyödyllisistä taloudellisista palveluista (SGEI), yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja hankintalain täsmennyksistä luodaan toimenpidekokonaisuus, jolla ratkaistaan palvelujärjestelmän ongelmakohtia. Palvelu- ja verotuskokonaisuudesta kirjataan lausumat tulevan hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntapolitiikkaosioon. Kuntien palvelutoimintaa kehitetään kumppanuuden perustalta. Ministeriöt ja kunnat tunnistavat väliin putoavat kansalaistoimijat ja heidän julkisen kansalaistoimintatuen tarpeensa.
Suomessa jatketaan hyvää yleisavustuskäytäntöä valtiorahoittajan pääasiallisena rahoitusinstrumenttina. Järjestöjen kansallisessa avustamisessa siirrytään yhdenmukaiseen sähköiseen haku- ja asiointijärjestelmään. Järjestöjen osallisuus ja asiantuntemus avustusten myöntämisprosessissa varmistetaan kaikissa ministeriöissä. Epämuodollisen kansalaistoiminnan rahoitus mahdollistetaan kaikkien ministeriöiden ja kuntien osalta. Avustusten rinnalle kehitetään toimintarahakäytäntö. EU-hankkeiden hallinnointia yksinkertaistetaan ja kevennetään tulevalla ohjelmakaudella. Tukien maksatusta nopeutetaan ja tuista maksetaan tarvittaessa järjestöille ennakkoa. Ohjelmakausien katkeamaton toteutuminen varmistetaan.
Neuvonta- ja järjestökoulutusta antavat tahot muodostavat valtakunnallisen kansalaisyhteiskunnan tukiverkoston. Perustetaan alueellisia neuvonta- ja tukiorganisaatioita Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen mallilla Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Nämä toimivat tarvittaessa myös välittäjäorganisaatioina pienille toimijoille. Keskitetään informaatio tarjolla olevista neuvontapalveluista yhdelle sivustolle.