Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset. Lausuntoyhteenveto selvityksestä
oikeusministeriö
05.04.2011
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 20/2011
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-079-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-079-4
Tiivistelmä
Lausuntokierros "Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset" -selvityksestä järjestettiin 2.2.2011 - 3.3.2011. Joillekin tahoille annettiin pyydettäessä lisäaikaa. Lausunto-kierroksella annettiin yhteensä 46 lausuntoa. Lista lausunnon antaneista tahoista on yhteenvedon liitteenä.
Lausunnon antajat suhtautuivat pääosin myönteisesti selvityksen tekoon. Selvityksen aihepiiriä pidettiin yhteiskunnallisesti merkittävänä, ja monissa lausunnoissa kommentoitiin selvityksen luovan edellytyksiä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle.
Järjestöt pitivät tärkeänä sitä, että selvityksen esityksiä ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan muun muassa kirjaamalla niitä tulevaan hallitusohjelmaan. Useissa järjestöjen lausunnoissa tuotiin esiin, että esitysten läpiviemisessä ei tule olla lähtökohtana kustannusneutraalisuus. Sekä viranomaistahot että järjestöt katsoivat, että joidenkin esitysten toteuttaminen vaatii lisäresursseja.
Ministeriöt suhtautuivat myönteisesti selvityshenkilöiden esitykseen kansalaisyhteiskunnan kehitystoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa tehtävästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Myös järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioiden avulla oli yleisesti hyväksytty näkemys. Ministeriöt kannattivat lisäksi avustusjärjestelmien koordinoinnin tehostamista, menettelytapojen yhdenmukaistamista ja sähköisen asioinnin mahdollistamista.
Lausunnon antajat suhtautuivat pääosin myönteisesti selvityksen tekoon. Selvityksen aihepiiriä pidettiin yhteiskunnallisesti merkittävänä, ja monissa lausunnoissa kommentoitiin selvityksen luovan edellytyksiä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle.
Järjestöt pitivät tärkeänä sitä, että selvityksen esityksiä ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan muun muassa kirjaamalla niitä tulevaan hallitusohjelmaan. Useissa järjestöjen lausunnoissa tuotiin esiin, että esitysten läpiviemisessä ei tule olla lähtökohtana kustannusneutraalisuus. Sekä viranomaistahot että järjestöt katsoivat, että joidenkin esitysten toteuttaminen vaatii lisäresursseja.
Ministeriöt suhtautuivat myönteisesti selvityshenkilöiden esitykseen kansalaisyhteiskunnan kehitystoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa tehtävästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Myös järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen kehittäminen ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioiden avulla oli yleisesti hyväksytty näkemys. Ministeriöt kannattivat lisäksi avustusjärjestelmien koordinoinnin tehostamista, menettelytapojen yhdenmukaistamista ja sähköisen asioinnin mahdollistamista.