Verkkovaikuttamista 2010-luvulla. Selvitys verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta. Lausuntoyhteenveto selvityksestä
oikeusministeriö
27.09.2011
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 44/2011
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-147-0Tiivistelmä
44/2011 Verkkovaikuttamista 2010-luvulla. Selvitys verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta. Lausuntoyhteenveto selvityksestäLausuntokierros "Verkkovaikuttaminen 2010-luvulla. Selvitys verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta" -selvityksestä järjestettiin 2.3-6.5.2011. Joillekin järjestöille annettiin pyydettäessä lisäaikaa. Lausuntokierroksella annettiin yhteensä 24 lausuntoa. Lista lausunnon antaneista tahoista on yhteenvedon liitteenä.
Selvityksen tavoitteena oli tarkastella järjestöjen ja niiden toimintaan osallistuvien kansalaisten tarpeiden ja toimintatapojen muutoksia verkkoympäristössä. Selvityksessä pohditaan myös, miten osallistumista yhdistysten toimintaan verkkoympäristössä voitaisiin kehittää. Mielenkiinnon kohteena on myös yhdistyslaki ja sen kehittämistarpeiden pohtiminen siitä näkökulmasta, että sen kirjaukset vastaisivat paremmin yhdistyskentän muutoksiin ja mahdollistaisivat myös verkossa tapahtuvan osallistumisen yhdistysten toimintaan. Tarkastelun kohteena ovat myös verkon käytön negatiiviset puolet. Kirjoittajat esittävät selvityksen olevan luonteeltaan asiantuntija-arvioihin ja muuhun aineistoon perustuva katsaus aihepiiriin, jonka tavoitteena on toimia pohjana keskustelulle, jatkoselvitystyölle ja lainsäädännön kehittämiselle.
Lausunnoissa suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti selvityksen toimenpide-ehdotuksiin. Kannatusta järjestösektorilta ja ministeriötasolta saivat etenkin julkisen hallinnon avoimuuden kehittäminen sekä kansalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Ministeriöiden lausunnoissa todetaan, että avoimuuden lisäämiseksi ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi on viime vuosina toteutettu erilaisia hankkeita, joiden myötä avoimuus on lisääntynyt. Myös sosiaalisen median käyttöä on pohdittu hallinnon työvälineenä. Mielipiteitä jakoivat etenkin ehdotukset rahankeräyslupainstituution tarkastamiseen ja ehdotus yhdistysten rekisteröimisestä nykyistä kevyemmällä menettelyllä.
Selvityksen tavoitteena oli tarkastella järjestöjen ja niiden toimintaan osallistuvien kansalaisten tarpeiden ja toimintatapojen muutoksia verkkoympäristössä. Selvityksessä pohditaan myös, miten osallistumista yhdistysten toimintaan verkkoympäristössä voitaisiin kehittää. Mielenkiinnon kohteena on myös yhdistyslaki ja sen kehittämistarpeiden pohtiminen siitä näkökulmasta, että sen kirjaukset vastaisivat paremmin yhdistyskentän muutoksiin ja mahdollistaisivat myös verkossa tapahtuvan osallistumisen yhdistysten toimintaan. Tarkastelun kohteena ovat myös verkon käytön negatiiviset puolet. Kirjoittajat esittävät selvityksen olevan luonteeltaan asiantuntija-arvioihin ja muuhun aineistoon perustuva katsaus aihepiiriin, jonka tavoitteena on toimia pohjana keskustelulle, jatkoselvitystyölle ja lainsäädännön kehittämiselle.
Lausunnoissa suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti selvityksen toimenpide-ehdotuksiin. Kannatusta järjestösektorilta ja ministeriötasolta saivat etenkin julkisen hallinnon avoimuuden kehittäminen sekä kansalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Ministeriöiden lausunnoissa todetaan, että avoimuuden lisäämiseksi ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi on viime vuosina toteutettu erilaisia hankkeita, joiden myötä avoimuus on lisääntynyt. Myös sosiaalisen median käyttöä on pohdittu hallinnon työvälineenä. Mielipiteitä jakoivat etenkin ehdotukset rahankeräyslupainstituution tarkastamiseen ja ehdotus yhdistysten rekisteröimisestä nykyistä kevyemmällä menettelyllä.