Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain muuttaminen. Lausuntotiivistelmä
oikeusministeriö
09.02.2012
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 4/2012This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-159-3Tiivistelmä
Julkaisu sisältää tiivistelmän lausunnoista, jotka annettiin luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (hyvityslaki) ja hallintolainkäyttölain muuttamisesta. Esitysluonnoksessa ehdotettiin oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevien säännösten ulottamista hallintolainkäyttöön. Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausuntoa 41 viranomaiselta ja yhteisöltä, joista lausunnon antoi 32 tahoa.
Julkaisussa esitetään lausunnonantajien näkemyksiä esitysluonnoksen ehdotuksista asiakohdittain. Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuivat esitykseen nimenomaisen myönteisesti. Myös ehdotukseen myönteisesti suhtautuvat lausunnonantajat esittivät kuitenkin asiakohdittain varauksellisia näkökulmia tai toivoivat täsmennyksiä. Useat lausunnonantajat korostivat lisäksi, että ensisijaista on huolehtia käsittelyn viivytyksettömyydestä.
Hyvityslakiin ehdotettiin luonnoksessa muun muassa lisättäväksi oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa hallintolainkäytössä koskeva määritelmä. Usea lausunnonantaja piti tarpeellisena täsmentää ehdotettua säännöstä alkamisajankohdasta. Luonnoksessa esitettiin lisäksi säännöksiä sellaisia tilanteita varten, joissa viivästys on tapahtunut muun ministeriön kuin oikeusministeriön hallinnonalalla. Osa lausunnonantajista piti tarpeettomana selvittää, missä vaiheessa oikeudenkäyntiä viivästys on tapahtunut, sekä huomautti, että useassa tapauksessa on epäselvää, minkä ministeriön hallinnonalalla viivästys on tapahtunut.
Hallintolainkäyttölakiin esitettiin lisättäväksi säännös käsittelyaika-arvion antamisesta, miltä osin muutama lausunnonantaja katsoi, ettei tätä koskeva muutosehdotus aiheuttaisi juurikaan muutosta nykykäytäntöön.
Julkaisussa esitetään lausunnonantajien näkemyksiä esitysluonnoksen ehdotuksista asiakohdittain. Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuivat esitykseen nimenomaisen myönteisesti. Myös ehdotukseen myönteisesti suhtautuvat lausunnonantajat esittivät kuitenkin asiakohdittain varauksellisia näkökulmia tai toivoivat täsmennyksiä. Useat lausunnonantajat korostivat lisäksi, että ensisijaista on huolehtia käsittelyn viivytyksettömyydestä.
Hyvityslakiin ehdotettiin luonnoksessa muun muassa lisättäväksi oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa hallintolainkäytössä koskeva määritelmä. Usea lausunnonantaja piti tarpeellisena täsmentää ehdotettua säännöstä alkamisajankohdasta. Luonnoksessa esitettiin lisäksi säännöksiä sellaisia tilanteita varten, joissa viivästys on tapahtunut muun ministeriön kuin oikeusministeriön hallinnonalalla. Osa lausunnonantajista piti tarpeettomana selvittää, missä vaiheessa oikeudenkäyntiä viivästys on tapahtunut, sekä huomautti, että useassa tapauksessa on epäselvää, minkä ministeriön hallinnonalalla viivästys on tapahtunut.
Hallintolainkäyttölakiin esitettiin lisättäväksi säännös käsittelyaika-arvion antamisesta, miltä osin muutama lausunnonantaja katsoi, ettei tätä koskeva muutosehdotus aiheuttaisi juurikaan muutosta nykykäytäntöön.