Muutosvaalit 2011
oikeusministeriö
29.03.2012
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 16/2012This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2Tiivistelmä
Muutosvaalit 2011 -teos on kolmas peräkkäinen kansallinen vaalitutkimus Suomen eduskuntavaaleista. Teos julkaistaan sähköisenä myös Suomen vaalitutkimusportaalissa ( www.vaalitutkimus.fi ), josta löytyy lisätietoa tutkimushankkeesta ja aiemmista, vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleista tehdyistä tutkimuksista.
Kirja on pääraportti akateemisesta tutkimushankkeesta, jossa oikeusministeriö toimi aineistonkeruun ja tutkimustyön koordinoinnin rahoittajana. Tieteellisestä työstä vastasi yhteensä kahdeksantoista tutkijan ryhmä Suomen vaalitutkimuskonsortiosta ja hanketta koordinoi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Enimmäkseen tutkimus perustuu valtakunnalliseen käyntikyselyyn, joka koottiin pian vaalien jälkeen suomalaisesta valitsijakunnasta. Taloustutkimus Oy:n keräämään aineistoon kuuluu noin 1300 satunnaisesti valittua äänioikeutettua. Tutkimusaineistoa käytetään tämän teoksen lisäksi useissa muissa tieteellisissä julkaisuissa sekä oikeusministeriön ja tietoarkiston ylläpitämien Suomen demokratiaindikaattoreiden keskeisenä pohja-aineistona. Kirjan eri luvuissa hyödynnetään myös muita kyselyaineistoja ja tutkijoiden itsensä kokoamia media-aineistoja.
Teos koostuu yhdeksästätoista luvusta, jotka on jaoteltu viiteen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa ja analysoi monipuolisesti vaalikampanjointia ja vaaleja mediassa. Toinen osa keskittyy äänestämiseen, äänestysvalintojen selittämiseen sekä arvioi suomalaisen puoluejärjestelmän ulottuvuuksia. Teoksen kolmas osa nostaa esiin vuoden 2011 vaaleille ominaisia piirteitä, jotka liittyvät muun muassa vaalitulokseen ja vaaleja edeltäneeseen vaalirahakohuun. Tämän jälkeen kirjan neljäs osa tutkii eri tavoin puoluedemokratian tilaa ja toimivuutta kiinnittäen huomiota kansalaisten poliittiseen kiinnittymiseen. Lopuksi teoksen viides osa vertailee suomalaista puolue- ja vaalijärjestelmää kansainvälisesti erityisesti ehdokasäänestämisen ja populististen puolueiden kannatuksen näkökulmista.
Tässä yhteydessä ei ole mahdollista tiivistää laajan teoksen monia keskeisiä tuloksia. Ne löytyvät helpoimmin luvut päättävistä johtopäätösosioista. Puolueiden väliset voimasuhteet muuttuivat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa poikkeuksellisen paljon. Aika näyttää, kuinka pysyviksi tai tilapäisiksi koetut muutokset jäävät.
Kirja on pääraportti akateemisesta tutkimushankkeesta, jossa oikeusministeriö toimi aineistonkeruun ja tutkimustyön koordinoinnin rahoittajana. Tieteellisestä työstä vastasi yhteensä kahdeksantoista tutkijan ryhmä Suomen vaalitutkimuskonsortiosta ja hanketta koordinoi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Enimmäkseen tutkimus perustuu valtakunnalliseen käyntikyselyyn, joka koottiin pian vaalien jälkeen suomalaisesta valitsijakunnasta. Taloustutkimus Oy:n keräämään aineistoon kuuluu noin 1300 satunnaisesti valittua äänioikeutettua. Tutkimusaineistoa käytetään tämän teoksen lisäksi useissa muissa tieteellisissä julkaisuissa sekä oikeusministeriön ja tietoarkiston ylläpitämien Suomen demokratiaindikaattoreiden keskeisenä pohja-aineistona. Kirjan eri luvuissa hyödynnetään myös muita kyselyaineistoja ja tutkijoiden itsensä kokoamia media-aineistoja.
Teos koostuu yhdeksästätoista luvusta, jotka on jaoteltu viiteen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa ja analysoi monipuolisesti vaalikampanjointia ja vaaleja mediassa. Toinen osa keskittyy äänestämiseen, äänestysvalintojen selittämiseen sekä arvioi suomalaisen puoluejärjestelmän ulottuvuuksia. Teoksen kolmas osa nostaa esiin vuoden 2011 vaaleille ominaisia piirteitä, jotka liittyvät muun muassa vaalitulokseen ja vaaleja edeltäneeseen vaalirahakohuun. Tämän jälkeen kirjan neljäs osa tutkii eri tavoin puoluedemokratian tilaa ja toimivuutta kiinnittäen huomiota kansalaisten poliittiseen kiinnittymiseen. Lopuksi teoksen viides osa vertailee suomalaista puolue- ja vaalijärjestelmää kansainvälisesti erityisesti ehdokasäänestämisen ja populististen puolueiden kannatuksen näkökulmista.
Tässä yhteydessä ei ole mahdollista tiivistää laajan teoksen monia keskeisiä tuloksia. Ne löytyvät helpoimmin luvut päättävistä johtopäätösosioista. Puolueiden väliset voimasuhteet muuttuivat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa poikkeuksellisen paljon. Aika näyttää, kuinka pysyviksi tai tilapäisiksi koetut muutokset jäävät.