Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen

Abstract

Oikeusministeriö asetti 30.9.2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön tarkistustarpeet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön pohjalta, ja rikoslainsäädännön mahdollisia tarkistustarpeita modernilla viestintäteknologialla toteutettavaa yksityisyyteen kohdistuvaa häirintää ja ilkivaltaa sekä muutakin vakavaa häirintäkäyttäytymistä vastaan. Lisäksi työryhmän tuli arvioida sitä, edellyttääkö Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210) 34 artiklan velvoite säätää vainoaminen (stalking) rangaistavaksi, rikoslain muuttamista ja onko tällaiselle muutokselle kansallisia perusteita. Työssä oli otettava huomioon rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatetut yleiset periaatteet. Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen oikeusministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala (oikeusministeriö), valtionsyyttäjä Mika Illman (valtakunnansyyttäjänvirasto), poliisitarkastaja Heidi Kankainen (sisäasiainministeriö), asianajaja Mari Lampenius (Suomen Asianajajaliitto), käräjätuomari Anne Niemi (Vantaan käräjäoikeus) ja dosentti Päivi Tiilikka (Helsingin yliopisto). Työryhmän toimikausi oli 3.10.2011 - 16.4.2012. Työryhmä kokoontui 8 kertaa. Työryhmä kuuli työnsä aikana johtava psykologi Katja Björklundia, Elisa Oyj:ta, Ihmisoikeusliittoa, liikenne- ja viestintäministeriötä, dosentti Riitta Ollilaa (Jyväskylän yliopisto), Suomen Journalistiliittoa, tietosuojavaltuutettua, Viestinnän Keskusliittoa ja vähemmistövaltuutettua. Työryhmä ehdottaa, että rikoslain yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevaan 24 lukuun lisätään uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös. Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyisi se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskeviin rangaistussäännöksiin ehdotetaan tehtäväksi tarkistuksia. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ehdotetaan jaettavaksi tavalliseen ja törkeään tekomuotoon. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen ja kunnianloukkauksen perustekomuodoissa rangaistusuhkana olisi vain sakkoa. Kumpaankin säännökseen ehdotetaan lisättäväksi rangaistavuutta rajoittava uusi lauseke. Lausekkeiden mukaan tällaisena rikoksena ei pidettäisi yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, muoto, toisten oikeudet sekä muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Törkeän kunnianloukkauksen törkeysperusteena ei enää olisi rikoksen tekeminen joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville. Vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevaa rikoslain 25 lukua ehdotetaan täydennettäväksi uudella vainoamista koskevalla rangaistussäännöksellä. Vainoamiseen syyllistyisi se, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Lisäksi pakkokeinolainsäädäntöön ehdotetaan tehtäväksi esityksen aiheuttama lähinnä teknisluonteinen muutos.