Arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä

Abstract

Hedelmöityshoitolaki (1237/2006) kieltää hedelmöityshoitojen antamisen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Säännöksellä on pyritty estämään hedelmöityshoitojen käyttö sijaissynnytysjärjestelyissä. Laki tuli voimaan 1.9.2007. Syyskuussa 2011 valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE antoi lausunnon, jonka mukaan joissakin yksittäisissä tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voisi olla eettisesti hyväksyttävää. Arviomuistiossa tarkastellaan sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja esitellään eri sääntelyvaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat 1) keinohedelmöitykseen perustuvan sijaissynnytyksen täyskiellon jatkaminen, 2) ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen rajoituksetta, tai 3) ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen yksittäisissä tilanteissa. Muistiossa ei oteta kantaa siihen, onko vallitsevaa oikeustilaa tarpeen muuttaa.