Osuuskuntalainsäädännön uudistaminen muun yhteisölainsäädännön kehitystä vastaavasti : Lausuntoyhteenveto luonnoksesta uudeksi osuuskuntalaiksi

Abstract

Oikeusministeriössä valmistui 19.12.2011 ehdotus uudeksi osuuskuntalaiksi (tarkistettu ehdotus 29.12.2011). Ehdotus valmisteltiin yhteistyössä osuuskuntien edustajien kanssa. Samoin oikeusministeriössä laadittiin virkatyönä muistio osuuspankkilainsäädännön muutostarpeesta. Uuden osuuskuntalain mallina on vuoden 2006 osakeyhtiölaki siten, että uusi osuuskuntalaki vastaa osakeyhtiölakia sanamuotoa myöten siltä osin kuin tarvittava sääntely on samansisältöistä. Osuuskuntamuodon edelleen tarpeellisten erityispiirteiden sääntely on säilytetty vuoden 1954 ja 2001 osuuskuntalaista ilmenevien periaatteiden mukaisesti siten, että joiltakin osin säännösten sanamuotoa on tarkistettu nykykielen mukaiseksi. Tarkoituksena on saattaa osuuskuntien yhteisölainsäädäntöön perustuvat toimintaedellytykset nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi. Arviomuistiosta pyydettiin lausuntoa (19.12.2011–10.2.2012) osuuskunnilta ja osuuskuntia edustavilta tahoilta, osuuskunnille hallinto- ja muita palveluita tarjoavilta tahoilta, rahoittajilta ja avustusten antajilta, rekisteriviranomaiselta, ministeriöiltä ja muilta viranomaisilta sekä yliopistoilta ja tutkijoilta. Lausuntoja saatiin 49 kappaletta. Osuuspankkilainsäädännön muuttamista koskevasta muistiosta pyydettiin lausuntoa (8.–29.2.2012) valtiovarainministeriöltä, Finanssivalvonnalta ja osuuspankkeja, muita pankkeja ja KHT-tilintarkastajia edustavilta tahoilta, joista kaikki antoivat lausunnon. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat kokonaisuudistusta sekä pitivät ehdotettuja lähtökohtia ja tavoitteita pääosin oikeina. Osa lausunnonantajista, mukaan lukien suuri osa lausunnon antaneista yksittäisistä osuuskunnista, vastusti tai piti ongelmallisena sitä, että nykyisestä täydentävästä oman pääoman rahoitusmuodosta sijoitusosuuksista ja sijoitusosuuspääomasta käytetyt ilmaukset muutettaisiinosakeyhtiölakia vastaavasti osuuskunnan osakkeiksi ja osakepääomaksi. Näiden lausunnonantajien mukaan rahoitusmuodosta käytettävien ilmausten muuttaminen hämärtäisi osuuskunta- ja osakeyhtiömuotojen välisen eron. Toisaalta ilmausten muuttamista kannattaneet tai sen hyväksyneet osuuskunnat ja muut lausunnonantajat perustelivat kantaansa sillä, että sijoitusosuuksien mallina ovat aiemman osakeyhtiölain mukaiset äänettömät jako-osattomat osakkeet. Ehdotusta puoltavien mukaan osuuskuntalaissa käytettävien ilmausten muuttaminen helpottaisi käytännössä tällaisen rahoituksen hankkimista, jota muun muassa osuuskuntien ja sijoittajien huonosti tuntemat käsitteet ovat tähän asti rajoittaneet. Lausunnonantajilla oli lisäksi huomattavasti yksityiskohtiin liittyviä näkökohtia.