Kansainvälistä suojelua hakevien yksilölliset oikeusapupalvelut

Abstract

Kansainvälistä suojelua hakevat ovat saaneet sekä oikeusapulain mukaisia että vastaanottokeskusten järjestämiä ja sisäasiainministeriön rahoittamia yksilöllisiä oikeusapupalveluja. Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat toiminta- ja taloussuunnitelmissaan asettaneet vuoden 2013 tavoitteeksi näiden palvelujen päällekkäisyyksien poistamisen ja oikeusapupalveluiden siirtämisen yksinomaan oikeusapulain piiriin. Sisäasiainministeriön hanke ajalla 5.1.2011–15.3.2011 selvitti laajasti oikeusapupalveluiden nykytilan ja hankkeen ohjausryhmä suositti muun ohella, että jatkotyönä arvioidaan lainsäädäntötarpeet. Oikeusministeriö asetti tämän työryhmän valmistelemaan kansainvälistä suojelua hakevalle annettavan yksilöllisen oikeusavun siirtämisen yksinomaan oikeusapulain piiriin. Työryhmä katsoo, että oikeusapupalvelut voidaan jatkossa antaa kansainvälistä suojelua hakeville voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Oikeusapulain ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain säännökset ja ulkomaalaislain 9 §:n oikeusohje turvaavat sen, että turvapaikan hakija saa oikeusapua ja hänen on mahdollista valita avustajakseen joko julkinen oikeusavustaja tai yksityinen lakimies. Oikeusavun saamisen edellytyksenä on jatkossa myös kansainvälistä suojelua hakevien osalta taloudellisen aseman huomioiminen. Työryhmä on nähnyttämän yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttäväksi periaatteeksi. Työryhmä suosittaa, että oikeusaputoimistoja ja vastaanottokeskuksia ohjeistetaan siirtoon liittyvissä asioissa ja oikeusapupalveluiden antamisessa yhdenmukaiseenkäytäntöön ja tulkintaan. Tavoitteena on, että kansainvälistä suojelua hakeva saa yksilölliset oikeusapupalvelut vähintäänkin samantasoisina kuin nyt ja että muutoksella on vain vähäisiä vaikutuksia hänen asemaansa palvelun käyttäjänä. Siirron jälkeen oikeusapupalvelun käyttöä ja saatavuutta tulisi seurata ja tarvittaessa arvioida tilannetta uudelleen.