Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Lausuntotiivistelmä
oikeusministeriö
30.12.2012
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 71/2012This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-258-3Tiivistelmä
Oikeusministeriö asetti tammikuussa 2010 toimikunnan, jonka tehtävänä oli kehittää yhdyskuntaseuraamuskokonaisuus, jonka avulla voidaan kriminaalipoliittisten tavoitteiden mukaisesti muokata seuraamusjärjestelmästä lähitulevaisuuden vaatimukset täyttävä ja sosiaalisesti nykyistä tasa-arvoisempi. Keskeisenä seikkana olisi uusintarikollisuuden vähentäminen muun muassa lisäämällä rikoksentekijän valmiuksia elää rikoksetonta elämää ja katkaisemalla rikollisuutta ylläpitävä syrjäytyminen. Tavoitteeksi asetettiin myös yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön selkeys ja kattavuus. Toimikunta luovutti mietintönsä oikeusministeriölle maaliskuussa 2012.
Toimikunta ehdotti, että yhdyskuntaseuraamuksista säädettäisiin yksi, yhtenäinen laki. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa korostettaisiin tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistämistä ja rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämistä. Yhdyskuntaseuraamusten määräämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien arviointi- ja lausuntotoimintaa selkiinnytettäisiin. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon sisältyvien toimintojen järjestämisessä sovitettaisiin yhteen jo käynnissä olevat toiminnot ja palvelut. Yhdyskuntaseuraamuksiin liitettävien toimintojen kustannustenjaossa Rikosseuraamuslaitos vastaisi täytäntöönpanoon kuuluvien toimintojen kustannuksista. Tuomitun kotikunta vastaisi kunnallisten peruspalveluiden järjestämisestä ja maksamisesta. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille ehdotettiin otettavaksi käyttöön valvonnalla tehostettu yhdyskuntapalvelu. Ehdottoman vankeuden sijasta käytettävänä sakon muuntorangaistuksena otettaisiin käyttöön sakkopalvelu, joka sisältäisi Rikosseuraamuslaitoksen järjestämää toimintaa. Sakon muuntorangaistus olisi määrättävissä myös rangaistusmääräysmenettelyssä annetun sakon jäädessä maksamatta, jos samanlaiset sakkorikokset toistuvat.
Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnon 93 taholta ja sai 58 lausuntoa.
Yhtenäisen lain säätämistä kannatettiin yleisesti. Tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistämistä ja rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämistä, toimintojen keskeytyksetöntä jatkumista sekä arviointi- ja lausuntotoiminnan yhtenäistämistä kannatettiin myös, mutta muistutettiin tehtävien vaativuudesta ja riittävästä resurssoinnista. Kustannustenjakoehdotusta pidettiin selvennyksenä, mutta paljon tulkinnanvaraista jäisi jäljelle. Kustannustenjako-ongelma tulisi ratkaista selkeästi. Ratkaisemattomana se vaikeuttaa järkevää toimintaa. Ongelmallinen kysymys on jo se, mitä ovat kunnalliset peruspalvelut. Osin esitettiin huolta siitä, että valtio ottaa hoidettavakseen kunnan tehtäviä. Valvonnalla tehostettua yhdyskuntapalvelua alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille pidettiin pääosin hyvänä. Nuorten tilanteissa tarvitaan yksilölliset olosuhteet ja mahdollisuudet huomioon ottavaa seuraamuksen sisältöä. Ongelmana pidettiin seuraamusjärjestelmän muuttumista epäselväksi, kun on käytössä toisiaan lähellä olevia vaihtoehtoja. Sakkopalvelun käyttöönottoa pidettiin yhtäältä hyvänä, toisaalta epärealistisena ja Rikosseuraamuslaitokselta suurta työpanosta vaativana. Muuntomahdollisuuden palauttamista ainakin osaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuihin sakkoihin pidettiin hyvänä, mutta järjestelmän pitäisi olla selkeämpi kuin mitä ehdotettu järjestelmä olisi.
Toimikunta ehdotti, että yhdyskuntaseuraamuksista säädettäisiin yksi, yhtenäinen laki. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa korostettaisiin tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistämistä ja rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämistä. Yhdyskuntaseuraamusten määräämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien arviointi- ja lausuntotoimintaa selkiinnytettäisiin. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon sisältyvien toimintojen järjestämisessä sovitettaisiin yhteen jo käynnissä olevat toiminnot ja palvelut. Yhdyskuntaseuraamuksiin liitettävien toimintojen kustannustenjaossa Rikosseuraamuslaitos vastaisi täytäntöönpanoon kuuluvien toimintojen kustannuksista. Tuomitun kotikunta vastaisi kunnallisten peruspalveluiden järjestämisestä ja maksamisesta. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille ehdotettiin otettavaksi käyttöön valvonnalla tehostettu yhdyskuntapalvelu. Ehdottoman vankeuden sijasta käytettävänä sakon muuntorangaistuksena otettaisiin käyttöön sakkopalvelu, joka sisältäisi Rikosseuraamuslaitoksen järjestämää toimintaa. Sakon muuntorangaistus olisi määrättävissä myös rangaistusmääräysmenettelyssä annetun sakon jäädessä maksamatta, jos samanlaiset sakkorikokset toistuvat.
Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnon 93 taholta ja sai 58 lausuntoa.
Yhtenäisen lain säätämistä kannatettiin yleisesti. Tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistämistä ja rikoksettoman elämän valmiuksien lisäämistä, toimintojen keskeytyksetöntä jatkumista sekä arviointi- ja lausuntotoiminnan yhtenäistämistä kannatettiin myös, mutta muistutettiin tehtävien vaativuudesta ja riittävästä resurssoinnista. Kustannustenjakoehdotusta pidettiin selvennyksenä, mutta paljon tulkinnanvaraista jäisi jäljelle. Kustannustenjako-ongelma tulisi ratkaista selkeästi. Ratkaisemattomana se vaikeuttaa järkevää toimintaa. Ongelmallinen kysymys on jo se, mitä ovat kunnalliset peruspalvelut. Osin esitettiin huolta siitä, että valtio ottaa hoidettavakseen kunnan tehtäviä. Valvonnalla tehostettua yhdyskuntapalvelua alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille pidettiin pääosin hyvänä. Nuorten tilanteissa tarvitaan yksilölliset olosuhteet ja mahdollisuudet huomioon ottavaa seuraamuksen sisältöä. Ongelmana pidettiin seuraamusjärjestelmän muuttumista epäselväksi, kun on käytössä toisiaan lähellä olevia vaihtoehtoja. Sakkopalvelun käyttöönottoa pidettiin yhtäältä hyvänä, toisaalta epärealistisena ja Rikosseuraamuslaitokselta suurta työpanosta vaativana. Muuntomahdollisuuden palauttamista ainakin osaan rangaistusmääräysmenettelyssä annettuihin sakkoihin pidettiin hyvänä, mutta järjestelmän pitäisi olla selkeämpi kuin mitä ehdotettu järjestelmä olisi.