Lausuntoyhteenveto demokratiapoliittisesta asiakirjakokonaisuudesta
oikeusministeriö
18.11.2009
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2009:31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-466-963-4Tiivistelmä
Lausuntokierros Demokratiapolitiikan suuntaviivat -keskusteluasiakirjasta sekä periaatepäätöksestä demokratian edistämisestä Suomessa järjestettiin 24.6.2009 – 21.9.2009. Lausuntokierroksella annettiin yhteensä 73 lausuntoa.
Lausunnoissa suhtauduttiin yleisesti ottaen myönteisesti asiakirjakokonaisuuteen. Esitetyt varaukset liittyivät valtaosin toimenpide-esitysten yksityiskohtiin. Lausunnoissa tuotiin myös esille jonkin verran asiakirjatyön sisällöllisiin rajauksiin kohdistuvaa kritiikkiä.
Toimenpiteet edustuksellisen demokratian kehittämiseksi nähtiin yleisesti tarpeellisina. Äänestysaktivoinnin merkitystä korostettiin, mutta toisaalta nähtiin tarve vahvistaa osallistumista muutenkin kuin pelkästään tiedottamisen kautta.
Kansalaisyhteiskunnan autonomista roolia korostettiin palautteessa. Yleisavustusten ensisijaisuudesta avustusmuotona sekä rahapelimonopolien yksinoikeuden säilyttämisestä vallitsi yksimielisyys. Myös verotuksen selkeyttämistä pidettiin tärkeänä. Eri väestöryhmien välinen vuoropuhelu ja yhdenvertaisuus haluttiin laajentaa koskemaan useita muitakin väestöryhmiä kuin vain maahanmuuttajia.
Uusista osallistumiskanavista kannatusta sai erityisesti alueellisten ja paikallisten vaikutuskanavien kehittäminen. Myös tarve kehittää valtiollista suoraa demokratiaa nousi esille lausunnoissa.
Demokratiakasvatuksen kehittämistä pidettiin lausuntopalautteessa koko asiakirjakokonaisuuden tärkeimpänä osaalueena. Koulun merkitys kansalaiseksi kasvamisen paikkana sekä tarve lisätä demokratiakasvatusta tuotiin esille lähes jokaisessa lausunnossa. Myös demokratiakasvatuksen huomioimista opetussuunnitelmia uudistettaessa toivottiin monessa lausunnossa.
Demokratiatutkimuksen kehittämistä pidettiin yleisesti tärkeänä. Läpi palautteen toistui myös tarve hallinnon ajattelutavan muutokselle ja kansalaisten mielipiteiden aidolle huomioimiselle.
Asiakirjoja koskeva muu palaute liittyi pääosin eri väestöryhmien ja median huomioimiseen, toimenpiteiden toteutukseen sekä teknisiin seikkoihin.
Lausunnoissa suhtauduttiin yleisesti ottaen myönteisesti asiakirjakokonaisuuteen. Esitetyt varaukset liittyivät valtaosin toimenpide-esitysten yksityiskohtiin. Lausunnoissa tuotiin myös esille jonkin verran asiakirjatyön sisällöllisiin rajauksiin kohdistuvaa kritiikkiä.
Toimenpiteet edustuksellisen demokratian kehittämiseksi nähtiin yleisesti tarpeellisina. Äänestysaktivoinnin merkitystä korostettiin, mutta toisaalta nähtiin tarve vahvistaa osallistumista muutenkin kuin pelkästään tiedottamisen kautta.
Kansalaisyhteiskunnan autonomista roolia korostettiin palautteessa. Yleisavustusten ensisijaisuudesta avustusmuotona sekä rahapelimonopolien yksinoikeuden säilyttämisestä vallitsi yksimielisyys. Myös verotuksen selkeyttämistä pidettiin tärkeänä. Eri väestöryhmien välinen vuoropuhelu ja yhdenvertaisuus haluttiin laajentaa koskemaan useita muitakin väestöryhmiä kuin vain maahanmuuttajia.
Uusista osallistumiskanavista kannatusta sai erityisesti alueellisten ja paikallisten vaikutuskanavien kehittäminen. Myös tarve kehittää valtiollista suoraa demokratiaa nousi esille lausunnoissa.
Demokratiakasvatuksen kehittämistä pidettiin lausuntopalautteessa koko asiakirjakokonaisuuden tärkeimpänä osaalueena. Koulun merkitys kansalaiseksi kasvamisen paikkana sekä tarve lisätä demokratiakasvatusta tuotiin esille lähes jokaisessa lausunnossa. Myös demokratiakasvatuksen huomioimista opetussuunnitelmia uudistettaessa toivottiin monessa lausunnossa.
Demokratiatutkimuksen kehittämistä pidettiin yleisesti tärkeänä. Läpi palautteen toistui myös tarve hallinnon ajattelutavan muutokselle ja kansalaisten mielipiteiden aidolle huomioimiselle.
Asiakirjoja koskeva muu palaute liittyi pääosin eri väestöryhmien ja median huomioimiseen, toimenpiteiden toteutukseen sekä teknisiin seikkoihin.