Rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Uhripoliittisen toimikunnan väliraportti

Abstract

Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäasiainministeriö asettivat 6.5.2013 Kansallinen rikosuhripolitiikka ja uhrien tukipalvelut -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallinen strategia rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseksi ja niiden edellyttämän rahoituksen turvaamiseksi sekä edistää hallitusohjelmakirjausten sekä kansainvälisten velvoitteiden ja suositusten toteutumista koordinoidusti. Yleisten uhripalveluiden lisäksi huomiota kiinnitetään erityisiin tukipalveluihin, joilla vastataan haavoittuvassa asemassa olevien uhrien erityistuen tarpeisiin. Hankkeella edistetään ministeriöiden välisen työnjaon ja järjestöjen roolin täsmentämistä, tukipalvelujen synergian tehostamista sekä rahoitusvastuiden ja -mallien linjaamista. Hankkeen vastuuministeriönä toimii oikeusministeriö. Toimikunta on kartoittanut rikoksen uhrien palveluiden nykytilaa, resursseja ja palveluihin liittyviä ongelmia. Rahoitukseen liittyvät kysymykset – rahoituksen riittämättömyys, pysyvän rahoituksen puuttuminen ja epävarmuus rahoituksen jatkuvuudesta – muodostavat suurimman ongelman tukipalveluja tarjoavien järjestöjen toiminnassa. Palvelut keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja eri puolella maata asuvilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä palvelujen piiriin. Uhripoliittinen toimikunta katsoo, että EU:n uhridirektiivin sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen asettamien vähimmäisvaatimusten perusteella rikoksen uhrien saatavilla tulee olla seuraavat tarpeen mukaiset tukipalvelut: • yleiset uhrin tukipalvelut • turvakodit / suoja tai majoitus • raiskauskriisikeskukset • 24/7 tukipuhelin lähisuhdeväkivallan uhreille. Palveluissa on erikseen huomioitava henkirikoksen uhrien omaiset ja muut erityistarpeiset uhrit. Toimikunta ehdottaa rikosuhrimaksun käyttöön ottamista. Näin rikoksentekijät velvoitetaan osallistumaan uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Rikosuhrimaksulla saadaan katettua osa tukipalveluiden edellyttämästä valtion rahoituksesta. Lisäksi tarvitaan valtion muuta budjettirahoitusta, jonka määrää tulee kasvattaa nykyisestä. Toimikunta esittää, että valtion talousarvioon otettaisiin rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen tarkoitettu määräraha. Toimikunta esittää, että järjestöjen tuottamien palveluiden nykyinen pääasiallinen rahoittaja, Raha-automaattiyhdistys, tukisi jatkossakin rikosuhripalveluja tuottavien järjestöjen toimintaa. Toimikunta ehdottaa, että uhrimaksun käyttöön ottamista koskeva jatkovalmistelu käynnistetään mahdollisimman pian.