Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta. Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014

Abstract

Oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää yhteistoimintaa. Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaukseen on valittu kolme eri hallinnonalojen yhteistyötä vaativaa kokonaisuutta: ensinnäkin valtiollinen järjestelmä, demokratia ja perusoikeudet, toiseksi oikeusturvan saatavuus ja kolmanneksi yleinen kriminaalipolitiikka ja rikosseuraamusjärjestelmä. Kunkin teeman lopussa on esitetty kuvaus riskeistä, jotka voivat toteutua, jos toimintaympäristön muutoksiin ei reagoida riittävän pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Julkisen talouden rahoitusvaikeudet ovat heikentäneet mahdollisuuksia varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen. Tästä johtuen erilaisista säästötoimenpiteistä tulisi valita vaihtoehdot, jotka parhaiten turvaavat näiden oikeuksien toteutumisen. Oikeuksien täysimääräistä toteutumista edistäisi myös perus- ja ihmisoikeustoiminnan painopisteiden nykyistä selkeämpi linjaaminen. Demokraattinen päätöksenteko perustuu kansalaisten laajaan ja yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä hallinnon avoimuuteen ja vuorovaikutukseen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Toimivan edustuksellisen demokratian lisäksi tarvitaan kansalaisten suoraa osallistumista. Uuden teknologian avulla voidaan kansalaisia kuulla laajemmin ja useammin paitsi erilaisten verkkoon avattavien kuulemis- ja osallistumiskanavien kautta, myös järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Aktiivinen yhteistyö hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa lisää kansalaisten luottamusta hallintoon ja poliittiseen järjestelmään sekä tuottaa hyvin perusteltuja päätöksiä. Oikeuslaitoksen tehtävä oikeuksien suojan, yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Oikeuslaitoksen talous on ajautunut siihen kohdistettujen määrärahaleikkausten ja uudistustarpeiden johdosta kriittiselle tasolle. Kehittämällä malleja, jotka tukevat asioiden varhaista selvittämistä, sekä vaihtoehtoisia riidanratkaisu- ja oikaisumenettelyjä, voidaan tuottaa oikeussuojaa tehokkaasti ja taloudellisesti jo ennen tuomioistuinkäsittelyä. Tuomioistuimissa tulisi käsitellä vain asioita, joita ei oikeusturvan kärsimättä voida käsitellä muualla. Näin huolehditaan oikeudenkäyntien joutuisuudesta ja oikeusturvan tosiasiallisesta toteutumisesta. Asiakaslähtöisillä ja monipuolisilla oikeushallinnon sähköisillä palveluilla voidaan parantaa asioiden ohjautumista tarkoituksenmukaisiin menettelyihin sekä edistää oikeudenhoidon rakenteiden tehokasta kehittämistä oikeusturvaa vaarantamatta. Rikosoikeusjärjestelmän käyttö ja kriminalisoinnit ovat välttämätön, mutta vain yksi osa suomalaista kriminaalipolitiikkaa. Rikoksia voidaan ehkäistä myös korjaamalla niiden syntyyn myötävaikuttavia olosuhteita ja tilanteita. Siten vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tulee varmistaa voimavarojen riittävyys rikoksia ehkäisevään työhön. Vähäisten rikosjuttujen kulkeutuminen läpi täysimittaisen tuomioistuinkäsittelyn on kallista ja hidasta. Käsittelyä on ollut mahdollista keventää ilman, että rikosten määrä on lisääntynyt. Rikosseuraamusten vaikuttavuutta voidaan parantaa laajentamalla yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja kehittämällä tutkintavankeuden vaihtoehtoja. Huolehtimalla vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien pääsystä peruspalveluihin voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.