Täyden korvauksen oikeusapupalveluiden kustannuslaskennan kehittäminen

Abstract

Valtion oikeusaputoimisto voi antaa oikeudellista apua muullekin kuin oikeusapulaissa tarkoitettuun oikeusapuun oikeutetulle henkilölle, jos siihen on palvelun hakijan tai oikeusaputoiminnan ajanmukaisen järjestämisen kannalta perusteltua syytä. Tällöin annetusta palvelusta peritään täysi korvaus. Täyden korvauksen asiakkaiden avustaminen ei saa haitata oikeusapulain mukaisten palvelujen antamista (Laki valtion oikeusaputoimistoista). Valtion oikeusaputoimistoissa käsitellään vuosittain noin 41 000 oikeusapuasiaa ja noin 3 000 täyden korvauksen asiaa. Täyden korvauksen asioiden osuus on ollut viime vuosina 6–7 prosenttia kaikista käsittelyistä asioista. Oikeusaputoimistot laskuttavat täyden korvauksen asiakkaalta pääsääntöisesti palkkion sen mukaan, mikä on asianajopalveluiden hinta oikeusaputoimiston sijaintipaikkakunnalla. Täyden korvauksen oikeusapupalvelun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on ollut vuosittain alle 100 prosenttia. Palvelun tuottamisesta aiheutuva kustannus on suurempi kuin palvelusta saatava tuotto. Nykyisellä kustannuslaskentamenetelmällä kustannusvastaavuus vaihtelee huomattavastikin eri toimistojen välillä. Työryhmän näkemyksen mukaan nykyistä laskentamallia työajankirjaussovelluksen ja kustannusten tuottamistavan osalta toimintolaskentajärjestelmällä ei ole tarpeen muuttaa. Sen sijaan täyden korvauksen asiakkaiden toimeksiantojen hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kohdentamisen perusteita on tarpeen muuttaa. Työryhmä esittää laskentamallin muuttamista siten, että painotetun työmäärän sijaan täyden korvauksen asioiden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset kohdennetaan kokonaiskustannuksiin toimeksiannon hoitamiseen käytetyn ajan mukaisessa suhteessa. Täyden korvauksen asiakkaan laskutuksen perusteena on toimeksiannon hoitamiseen käytetty aika. Laskentamallin kehittäminen lisää laskennan luotettavuutta, selkeyttä ja käytettävyyttä.