Korkeimpien oikeuksien organisatorinen yhdistäminen : Hyötyjen ja haittojen arviointi

Abstract

Oikeusministeriö asetti 17.12.2013 työryhmän selvittämään korkeimpien oikeuksien organisatorisen yhdistämisen hyödyt ja haitat. Tehtävänä oli selvittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden organisatorisesta yhdistämisestä aiheutuvat vaikutukset oikeusturvaan sekä toiminnalliset hyödyt ja haitat, joita yhdistäminen toisi mukanaan. Työryhmän tuli myös esittää arvionsa mahdollisen yhtenäisen ylimmän tuomioistuimen asemasta tuomioistuinlaitoksessa ja valtiollisessa järjestelmässä nykytilaan verrattuna. Työryhmän työ pohjautuu Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013–2025 tehtyyn ehdotukseen. Työryhmä on selvittänyt korkeimpien oikeuksien asemaa, rakennetta ja toimintaa nykyisessä kaksilinjaisessa tuomioistuinjärjestelmässä. Lisäksi se on arvioinut, toteuttaisiko yhdistetty ylin tuomioistuin korkeimpien oikeuksien perustuslaillisen tehtävän ylimmän tuomiovallan käyttäjänä paremmin ja tehokkaammin kuin kaksi erillistä korkeinta oikeutta ja mitä hyötyjä ja haittoja yhdistämisestä aiheutuisi. Työryhmä on hahmottanut kolme karkeaa mallia hyötyjen ja haittojen konkreettisemman arvioinnin pohjaksi. Mallit kuvaavat kolmea eri vaihtoehtoa sen mukaan, mikä olisi yhdistetyn tuomioistuimen tehtävä ja asiamäärä. Työryhmä katsoo, että korkeimpien oikeuksien yhdistäminen selkeyttäisi tuomioistuinlaitoksen rakennetta ja muutoksenhakuteitä. Yhdistetyllä ylimmällä tuomioistuimella olisi nykyistä tilannetta paremmat edellytykset ohjata oikeus- ja hallintokäytäntöä yhdenmukaisin perustein. Lisäksi yhdistetyn ylimmän tuomioistuimen edellytykset oikeuslaitoksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle olisivat nykyistä kaksijakoista järjestelmää paremmat. Yhdistäminen mahdollistaisi myös asiantuntemuksen tehokkaamman käytön yli tuomioistuinlinjarajojen sekä vahvistaisi eri prosessilajien tasapainoista kehittymistä. Työryhmä toteaa, että yhdistämisen vaikutukset lainkäytön laatuun ovat kuitenkin vahvasti riippuvaisia yhdistämisen toteuttamistavasta. Edellytyksenä on, että yhdistäminen perustuisi huolelliseen molemmat tuomioistuinlinjat huomioon ottavaan valmisteluun ja että molemmat nykyiset korkeimmat oikeudet osallistuisivat siihen asiantuntemuksellaan.

Justitieministeriet tillsatte den 17 december 2013 en arbetsgrupp för att utreda fördelarna och nackdelarna med att organisatoriskt slå ihop de högsta domstolarna. Uppgiften var att utreda vilka verkningar en organisatorisk sammanslagning av högsta domstolen och högsta domstolen skulle ha med tanke på rättsskyddet samt vilka operativa fördelar och nackdelar för verksamheten en sammanslagning skulle föra med sig. Dessutom skulle arbetsgruppen ge en bedömning av vilken ställning en sådan enhetlig högsta domstol skulle få inom domstolsväsendet och i det statliga systemet jämfört med nuläget. Arbetsgruppens arbete grundar sig på förslaget i Reformprogrammet för rättsvården för åren 2013–2025.

Arbetsgruppen har utrett de högsta domstolarnas ställning, struktur och verksamhet i det nuvarande domstolssystemet med två domstolslinjer. Vidare har arbetsgruppen också bedömt huruvida en sammanslagen högsta domstol skulle 8 förverkliga sin uppgift som utövare av den högsta domsrätten på ett bättre och effektivare sätt än två separata högsta domstolar och vilka fördelar och nackdelar sammanslagningen skulle medföra. Arbetsgruppen har utarbetat tre grova modeller som kan användas som utgångspunkter för konkretare bedömning av fördelarna och nackdelarna med sammanslagningen. Modellerna beskriver tre olika alternativ utgående från vad den sammanslagna domstolens uppgift och ärendemängd skulle vara.

Arbetsgruppen anser att en sammanslagning av de högsta domstolarna skulle klargöra domstolsväsendets struktur och besvärsvägar. En sammanslagen högsta domstol skulle ha bättre förutsättningar att styra rätts-­ och förvaltningspraxis på enhetligare grunder. Vidare skulle sammanslagningen också förbättra högsta domstolens förutsättningar att utveckla rättsväsendet på ett allomfattande sätt jämfört med domstolarnas förutsättningar i det nuvarande tudelade systemet. Sammanslagningen skulle också möjliggöra effektivare utnyttjande av sakkunskap över domstolslinjernas gränser och stärka en balanserad utveckling av processlagen.

Arbetsgruppen konstaterar att sammanslagningens verkningar på rättsskipningens kvalitet emellertid är starkt beroende av på vilket sätt sammanslagningen genomförs. Förutsättningen är att sammanslagningen skulle grunda sig på omsorgsfull beredning som beaktar båda domstolslinjerna och att de båda nuvarande högsta domstolarna bidrar till beredningen med sin sakkunskap.