Ahvenanmaan itsehallinnon kehittäminen. Ahvenanmaa-komitean 2013 välimietintö

Abstract

Valtioneuvosto asetti syyskuun 19. päivänä 2013 parlamentaarisesti kokoonpannun komitean, jonka tehtävänä on laatia ehdotus Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamiseksi. Komiteassa on edustajia kaikista eduskuntaryhmistä sekä kaikista Ahvenanmaan puolueista. Komiteaa johtaa presidentti Tarja Halonen. Toimeksiantonsa mukaan komitean tuli vuoden 2014 loppuun mennessä valmistella jatkovalmistelun linjauksia koskeva välimietintö sekä hallituksen esityksen muotoon laadittu loppumietintö 30. päivään huhtikuuta 2017 mennessä. Komitean toimeksiantoon kuuluu pääasiassa - ehdottaa yhteiskuntakehityksen edellyttämiä itsehallintojärjestelmän ja itsehallintolain uudistuksia sekä valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi, - ehdottaa toimenpiteitä taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi sekä - tarkistaa maakunnan ja valtakunnan välistä toimivallanjakoa ja ehdottaa muutettaviksi sellaisia toimivaltasäännöksiä, jotka ovat käytännössä aiheuttaneet tulkintaongelmia. Välimietinnössään komitea on muotoillut linjauksia Ahvenanmaan itsehallinnon kehittämiseksi. Linjauksiin sisältyy ehdotuksia, jotka muuttaisivat nykyistä oikeustilaa seuraavasti: 1. Ahvenanmaan itsehallintolain tulee yksityiskohdiltaan olla lyhyempi kuin nykyinen itsehallintolaki sekä antaa kehykset Ahvenanmaan perustuslailliselle asemalle ja itsehallinnon valtiosääntöoikeudellisille takuille. Itsehallintolakia täydennetään yhdellä tai useammalla lailla, jotka säädetään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä ja maakuntapäivien suostumuksella. 2. Ahvenanmaan taloudellisen itsehallinnon laajentamiseksi komitea aikoo jatkotyöskentelyn yhteydessä - tarkemmin selvittää minkä verolajien osalta verotustoimivaltaa voitaisiin mahdollisesti siirtää osittain Ahvenanmaalle ja mitä mekanismeja siinä tapauksessa tarvittaisiin; komitea aikoo suorittaa riippumattoman asiantuntijaselvityksen, - ottaa kantaa verotustoimivallan siirtoa koskevaan menettelyyn, - tarkemmin selvittää miten nykyistä tasoitusjärjestelmää voidaan parantaa, - tarkemmin selvittää erityisen menettelyn tai mekanismin luomista maakunnan ja valtakunnan välisten taloudellisten suhteiden säätelemiseksi toimivallansiirtojen yhteydessä, - tarkemmin selvittää sitä vaihtoehtoa, että Ahvenanmaalla kannettuja valtionveroja ei sisällytettäisi talousarvioon, vaan ne jäisivät maakunnalle. 3. Maakunnan tulee itsehallintolain asettamissa rajoissa itse voida päättää, missä tahdissa sille siirretään uusia toimivallanaloja valtakunnalta. Menettelyn tulee kuitenkin aina edellyttää neuvotteluja ja sopimusta valtakunnan kanssa siirrosta johtuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista. Kehitetään erityinen yksinkertaistettu menettely, jossa varmistetaan eduskunnan myötävaikutus, kun maakuntapäivät päättää ottaa uuden toimivallanalan haltuunsa. Jatkotyöskentelyn yhteydessä täsmennetään valtakunnan ydinalueita (keskeisimpiä asia-alueita), jotka voidaan siirtää maakunnalle vain itsehallintolakia muuttamalla kuten nykyisinkin. 4. Maakuntalakien lainsäädäntövalvontaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että painopiste valvonnassa siirtyisi lainvalmisteluprosessin aikaisempaan vaiheeseen mm. lakineuvoston perustamisella maakuntalailla. Vain siinä tapauksessa, että valtakunnan ja maakunnan välinen toimivallanjako on epäselvä, maakuntalaki esiteltäisiin tasavallan presidentille. 5. Maakunnan hallituksen oikeutta osallistua sellaisiin kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin, jotka käsittelevät maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita, kehitetään siten, että maakunnan hallitukselle annetaan sen pyynnöstä tilaisuus osallistua sellaisiin neuvotteluihin aina, kun tämä on mahdollista siinä neuvotteluelimessä, jossa asiaa käsitellään. 6. Ahvenanmaa-ratkaisusta johtuvien aikaisempien kansainvälisten takuiden palauttaminen olisi haastavaa, koska tämä vaatisi niiden valtioiden myötävaikutusta, jotka aikoinaan ovat sopineet maakunnan kansainvälisestä asemasta. Komitea suhtautuu sitä vastoin myönteisesti maakunnan nykyisen itsehallintolain 6 luvun mukaista ruotsinkielistä asemaa turvaavien kansainvälisten mekanismien luomiseen, ja aikoo selvittää, mille kansainväliselle instituutiolle tämänkaltainen tehtävä voitaisiin uskoa. 7. Komitea arvioi, että Ahvenanmaan demilitarisoitu ja neutralisoitu asema on tänä päivänä komentokielen ohella perustelu sille, että ahvenanmaalaisten tulisi olla vapautettuja asevelvollisuudesta. Komitea katsoo, ettei enää ole aiheellista tai tarkoituksenmukaista sisällyttää itsehallintolakiin säännöksiä sellaisesta palveluksesta, joka korvaisi asepalveluksen.

Statsrådet tillsatte den 19 september 2013 en parlamentariskt sammansatt kommitté för att utarbeta ett förslag till reform av självstyrelsesystemet för Åland. I kommittén finns representanter för alla riksdagsgrupper samt partierna på Åland. Kommittén leds av president Tarja Halonen. Enligt sitt uppdrag ska kommittén inom år 2014 lämna ett delbetänkande med förslag till riktlinjer för det fortsatta lagstiftningsarbetet och ett slutbetänkande i form av en regeringsproposition senast den 30 april 2017. Kommitténs uppdrag innefattar i huvudsak att föreslå sådana ändringar av självstyrelsesystemet och självstyrelselagen som motiveras av samhällsutvecklingen och utarbeta förslag till en modern lagstiftning om självstyrelsen, föreslå åtgärder för att utveckla den ekonomiska självstyrelsen och göra en översyn av behörighetsfördelningen mellan landskapet och riket, samt föreslå ändringar av sådana behörighetsbestämmelser som i praktiken har vållat tolkningssvårigheter. Kommittén har i delbetänkandet formulerat riktlinjer för utvecklingen av Ålands självstyrelse. Riktlinjerna innehåller förslag till ändringar av det gällande rättsläget i bl.a. följande avseenden: 1. Ålands självstyrelselag ska när det gäller detaljer vara kortare än nuvarande självstyrelselag och ange ramarna för Ålands ställning i konstitutionen samt de konstitutionella garantierna för självstyrelsen. Självstyrelselagen ska kompletteras av en eller flera lagar som stiftas i vanlig lagstiftningsordning och med lagtingets samtycke. 2. I syfte att utöka Ålands ekonomiska självstyrelse kommer kommittén i det fortsatta arbetet att närmare utreda inom vilka beskattningsformer beskattningsbehörighet eventuellt kunde överföras och vilka mekanismer som då skulle behövas; kommittén avser att utföra en utredning av oberoende experter, ta ställning till förfarandet för överföring av beskattningsbehörighet, närmare utreda hur det nuvarande avräkningssystemet kan förbättras, närmare utreda ett särskilt förfarande eller en mekanism som reglerar de finansiella relationerna mellan riket och landskapet vid överföring av lagstiftningsbehörighet, närmare utreda alternativet att statsskatterna på Åland inte förs in i statsbudgeten utan stannar kvar i landskapet. 3.Landskapet ska, inom de ramar självstyrelselagen ställer, självt kunna bestämmai vilken takt det övertar ny behörighet av riket. Förfarandet ska dock alltid förutsätta förhandlingar och överenskommelse med riket om de administrativa och ekonomiska konsekvenserna av en överföring. Ett särskilt förenklat förfarande utvecklas för att involvera riksdagen när lagtinget beslutar överta ny behörighet. Under det fortsatta arbetet anges rikets kärnområden, som liksom i nuläget kan överföras endast genom ändring av självstyrelselagen. 4.Lagstiftningskontrollen av landskapslagarföreslås ändrad så att tyngdpunkten i kontrollen förskjuts till ett tidigare skede i lagberedningsprocessen bl.a. genom att ett lagråd inrättas genom landskapslag. Endast i det fallet att tveksamhet om behörighetsfördelningen föreligger, föredras landskapslagen för republikens president. 5. Kommittén föreslår att landskapsregeringens rätt att delta i förhandlingar om fördrag som innefattar frågor inom landskapets behörighet utökasså, att landskapsregeringen på begäran ska ges tillfälle att delta i sådana förhandlingar alltid där detta är möjligt i det förhandlingsorgan där saken behandlas. 6.Kommittén anser att ett återinförande av de tidigare internationella garantiernaför självstyrelsen enligt Ålandslösningen skulle vara krävande, eftersom det skulle kräva medverkan av de stater som i tiden har överenskommit om landskapets internationella status. Kommittén ställer sig däremot positiv till ett införande av internationellamekanismer för att trygga Ålands svenskspråkiga status enligt 6 kap. i gällande självstyrelselag och avser utreda vilken internationell institution som kunde anförtros en sådan uppgift.7. Kommittén bedömer att Ålands demilitariserade och neutraliserade status i dagens läge är ett argument vid sidan av kommandospråket för att militärtjänstgöring ska vara frivillig för ålänningar. Kommittén anser att det inte längre är befogat eller ändamålsenligt att i självstyrelselagen ha bestämmelser om tjänstgöring som ersätter militärtjänstgöringen.