Korkeimpien oikeuksien organisatorinen yhdistäminen. Lausuntotiivistelmä

Abstract

Oikeusministeriö asetti 17.12.2013 työryhmän selvittämään korkeimpien oikeuksien organisatorisen yhdistämisen hyödyt ja haitat. Tehtävänä oli selvittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden organisatorisesta yhdistämisestä aiheutuvat vaikutukset oikeusturvaan sekä toiminnalliset hyödyt ja haitat, joita yhdistäminen toisi mukanaan. Työryhmän tuli myös esittää arvionsa mahdollisen yhtenäisen ylimmän tuomioistuimen asemasta tuomioistuinlaitoksessa ja valtiollisessa järjestelmässä nykytilaan verrattuna. Työryhmän työ pohjautuu Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013–2025 tehtyyn ehdotukseen. Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministerille tammikuussa 2015. Mietinnössä on selvitetty korkeimpien oikeuksien asemaa, rakennetta ja toimintaa nykyisessä kaksilinjaisessa tuomioistuinjärjestelmässä. Lisäksi on arvioitu, toteuttaisiko yhdistetty ylin tuomioistuin korkeimpien oikeuksien perustuslaillisen tehtävän ylimmän tuomiovallan käyttäjänä paremmin ja tehokkaammin kuin kaksi erillistä korkeinta oikeutta ja mitä hyötyjä ja haittoja yhdistämisestä aiheutuisi. Työryhmä on hahmottanut kolme karkeaa mallia hyötyjen ja haittojen konkreettisemman arvioinnin pohjaksi. Mallit kuvaavat kolmea eri vaihtoehtoa sen mukaan, mikä olisi yhdistetyn tuomioistuimen tehtävä ja asiamäärä. Oikeusministeriö pyysi 20.1.2015 lausuntoa mietinnöstä yhteensä 93 taholta. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille varattiin tilaisuus lausunnon antamiseen. Lausuntoja saatiin 72. Julkaisu sisältää tiivistelmän työryhmän mietinnöstä annetuista lausunnoista. Julkaisussa esitetään lausunnonantajien kannanottoja mietinnöstä pääasiassa yleispiirteisesti. Tarkemmat tiedot löytyvät lausunnoista, joihin voi tutustua esimerkiksi valtioneuvoston hankerekisterissä. Korkeimpien oikeuksien organisatorinen yhdistäminen jakaa lausunnonantajien mielipiteitä. Lausunnonantajien voidaan kuitenkin katsoa olevan yhtä mieltä siitä, että yhdistämistarpeen arvioinnissa keskeistä on yhdistämisen vaikutukset lainkäytön laatuun ja kansalaisten oikeusturvan toteutumiseen.