Pisararadan rahoitusmallityöryhmä. Loppuraportti
liikenne- ja viestintäministeriö
2014
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-432-6Tiivistelmä
Työryhmä tarkasteli kolmea erilaista Pisararadan rahoitusmallia: perinteistä rakennusaikaista rahoitusta eli talousarviorahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia.
Perinteinen budjettirahoitus on nykyarvoltaan selkeästi edullisin vaihtoehto. Vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole kuitenkaan realistista. Työryhmä suositti rahoitusyhtiömallin käyttöä, jolloin investointimenot voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle.
Hankeyhtiö on kustannuksiltaan selvästi kallein eikä työryhmä nähnyt siitä saatavan sellaisia hyötyjä, jotka olisivat perustelleet sen korkeata hintaa. Työryhmä päätyi siihen, että Pisararadan tyyppisen hankkeen kustannusten jakomalli on erikseen hankkeen osapuolten välillä neuvoteltava kysymys.
Työryhmä totesi, että kyseessä olevassa hankkeessa kustannusten periaatteellisena jakona voitaisiin käyttää mallia, jossa EU, valtio ja Helsingin seudun kunnat jakaisivat hankkeen kustannukset suhteessa 20%-60%-20%. EU-tuki koskee ainoastaan rakentamisen kustannuksia, joten valtion ja kuntien vastuulle kuuluvat hankkeen jaksottamisen kustannukset, jos jaksottamiseen tähtäävä rahoitusmalli valitaan.
Työryhmän raporttiin liittyy kaksi taustaraporttia:Pisararadan kiinteistökehityksen potentiaalit eri asemien kohdalla 15.10.2014, Newsec OyPisararadan toteutusmallivaihtoehtojen taloudellinen arviointi, loppuraportti 5.11.2014, KPMG Oy
Perinteinen budjettirahoitus on nykyarvoltaan selkeästi edullisin vaihtoehto. Vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole kuitenkaan realistista. Työryhmä suositti rahoitusyhtiömallin käyttöä, jolloin investointimenot voidaan jaksottaa pidemmälle ajalle.
Hankeyhtiö on kustannuksiltaan selvästi kallein eikä työryhmä nähnyt siitä saatavan sellaisia hyötyjä, jotka olisivat perustelleet sen korkeata hintaa. Työryhmä päätyi siihen, että Pisararadan tyyppisen hankkeen kustannusten jakomalli on erikseen hankkeen osapuolten välillä neuvoteltava kysymys.
Työryhmä totesi, että kyseessä olevassa hankkeessa kustannusten periaatteellisena jakona voitaisiin käyttää mallia, jossa EU, valtio ja Helsingin seudun kunnat jakaisivat hankkeen kustannukset suhteessa 20%-60%-20%. EU-tuki koskee ainoastaan rakentamisen kustannuksia, joten valtion ja kuntien vastuulle kuuluvat hankkeen jaksottamisen kustannukset, jos jaksottamiseen tähtäävä rahoitusmalli valitaan.
Työryhmän raporttiin liittyy kaksi taustaraporttia:Pisararadan kiinteistökehityksen potentiaalit eri asemien kohdalla 15.10.2014, Newsec OyPisararadan toteutusmallivaihtoehtojen taloudellinen arviointi, loppuraportti 5.11.2014, KPMG Oy