Elinkaarimallien kansainväliset kehityssuunnat
liikenne- ja viestintäministeriö
2010
Julkaisusarja:
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 27/2010This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-171-4Tiivistelmä
Julkaisussa on tarkasteltu infrahankkeiden elinkaarimalleissa tapahtunutta viimeaikaista kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta. Erityisenä tarkastelun kohteena on ollut kehitys Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Tarkastelu kattaa elinkaarihankkeiden hankintaprosessin, rahoituksen ja sopimusten kehityssuunnat.
Elinkaarimalleilla toteutetuissa infrahankkeissa julkisen sektorin tarpeisiin tehtäviin investointihankkeisiin sisältyy suunnittelu, rakentaminen, rahoitus ja ylläpito koko hankkeen elinkaaren ajalta.
Kansainvälisissä kehityssuunnissa merkille pantavaa on kilpailullisen neuvottelumenettelyn yleistyminen Euroopassa. Se on koettu menettelyksi, joka vaatii sekä tilaajalta että tarjoajilta enemmän resursseja ja vie enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn haasteet on tunnistettu ja ne on ratkaistavissa ennakkoon hyvin suunnitellulla ja systemaattisesti toteutettavalla hankintaprosessilla.
Sopimusten osalta kansainvälinen kehityssuunta on käyttäjämaksujen sisällyttäminen elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kiristyvässä taloustilanteessa käyttäjämaksut ovat keino rahoittaa infrahankkeita verojen ohella. Elinkaarihankkeet eivät enää myöskään täysin rajoitu pelkän infrastruktuurin tai tilapalvelun hankkeisiin, vaan samassa hankintamenettelyssä voi olla mukana myös varsinaista julkisen palvelun tuotantoa kuten joukkoliikenteen operointia tai sairaalapalveluja. Yksityisen sektorin rahan hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että elinkaarihankkeissa on yksityisen rahoituksen rinnalle otettu käyttöön myös budjettirahoitusta.
Viime vuosien talouskriisi on vaikuttanut myös elinkaarihankkeiden rahoituksen vaikeutumiseen. Joukkovelkakirjalainamarkkinoiden toimintahäiriö on ollut erityinen haaste elinkaarihankkeiden toteutuksessa. Rahamarkkinat ovat reagoineet eri tavoin lieventääkseen talouskriisin vaikutuksia. Merkittävämpiä muutoksia ovat Euroopan Investointipankin entistä aktiivisempi rooli hankkeiden rahoittajana sekä Iso-Britannian valtion perustama yksikkö, joka rahoittaa projekteja rahamarkkinoiden kilpailutetulla hinnalla. Useat eri tahot etsivät ratkaisua siihen, että eläkerahastot voisivat jälleen sijoittaa elinkaarihankkeisiin.
Elinkaarimalleilla toteutetuissa infrahankkeissa julkisen sektorin tarpeisiin tehtäviin investointihankkeisiin sisältyy suunnittelu, rakentaminen, rahoitus ja ylläpito koko hankkeen elinkaaren ajalta.
Kansainvälisissä kehityssuunnissa merkille pantavaa on kilpailullisen neuvottelumenettelyn yleistyminen Euroopassa. Se on koettu menettelyksi, joka vaatii sekä tilaajalta että tarjoajilta enemmän resursseja ja vie enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn haasteet on tunnistettu ja ne on ratkaistavissa ennakkoon hyvin suunnitellulla ja systemaattisesti toteutettavalla hankintaprosessilla.
Sopimusten osalta kansainvälinen kehityssuunta on käyttäjämaksujen sisällyttäminen elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kiristyvässä taloustilanteessa käyttäjämaksut ovat keino rahoittaa infrahankkeita verojen ohella. Elinkaarihankkeet eivät enää myöskään täysin rajoitu pelkän infrastruktuurin tai tilapalvelun hankkeisiin, vaan samassa hankintamenettelyssä voi olla mukana myös varsinaista julkisen palvelun tuotantoa kuten joukkoliikenteen operointia tai sairaalapalveluja. Yksityisen sektorin rahan hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että elinkaarihankkeissa on yksityisen rahoituksen rinnalle otettu käyttöön myös budjettirahoitusta.
Viime vuosien talouskriisi on vaikuttanut myös elinkaarihankkeiden rahoituksen vaikeutumiseen. Joukkovelkakirjalainamarkkinoiden toimintahäiriö on ollut erityinen haaste elinkaarihankkeiden toteutuksessa. Rahamarkkinat ovat reagoineet eri tavoin lieventääkseen talouskriisin vaikutuksia. Merkittävämpiä muutoksia ovat Euroopan Investointipankin entistä aktiivisempi rooli hankkeiden rahoittajana sekä Iso-Britannian valtion perustama yksikkö, joka rahoittaa projekteja rahamarkkinoiden kilpailutetulla hinnalla. Useat eri tahot etsivät ratkaisua siihen, että eläkerahastot voisivat jälleen sijoittaa elinkaarihankkeisiin.