Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet
Iivonen, Esa (2009-02-12)
opetus- ja kulttuuriministeriö
12.02.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-661-4Tiivistelmä
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa on järjestetty perusopetuslain säännösten nojalla 1.8.2004 lähtien. Lainsäädännön myötä aamu- ja iltapäivätoiminta on yhtenäistynyt ja kehittynyt myönteisesti. Toimintaan osallistuvat lapset ja heidän vanhempansa ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut 40 458 oppilaasta 44 756 oppilaaseen syksystä 2004 syksyyn 2008. Syyskuussa 2008 toimintaan osallistui 27 249 (48,0 %) perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaista. Toisen vuosiluokan oppilaista toimintaan osallistui 15 718 (27,3 %). Vuosiluokkien 3.– 9. erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä oppilaista toimintaan osallistui 1 789 (4,7 %).
Selvityksen perusteella aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen, ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen sekä erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen. Lisäksi palveluntuottajien mahdollisuuksia toiminnan pitkäjänteiseen järjestämiseen on parannettava.
Selvitykseen sisältyvät keskeiset ehdotukset ovat:
- Kunnalle säädetään velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa.
- Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet sisällytetään osaksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sisällytetään osaksi kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
- Perusopetuslaissa aamu- ja iltapäivätoiminta säädetään koulun toiminnaksi, josta vastaa koulun rehtori. Koulujen tilojen yhteiskäyttöä opetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan lisätään.
- Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin ja kuntien aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin toimintasuunnitelmiin kirjataan nykyistä yksityiskohtaisemmat kuvaukset erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan järjestämisestä. Käynnistetään valtakunnallinen hanke erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja muun koulussa tapahtuvan kerhotoiminnan kehittämiseksi.
- Koulunkäyntiavustajien tehtävät yhdistetään mahdollisuuksien mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtäviin henkilöstön työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pysyvyyden lisäämiseksi. Koulunkäyntiavustajan ja aamu- ja iltapäiväohjaajan ammattitutkinnot yhdistetään kouluohjaajan ammattitutkinnoksi. Luodaan sekä ammatillinen perustutkinto että ammattikorkeakoulututkinto koulu- ja vapaa-ajan ohjaajan tehtäviä varten.
- Sosiaalisin perustein myönnettävien aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen alennusten ja vapautusten käytäntöjä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan antamalla asiasta valtakunnallinen suositus. Tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta sosiaalisin perustein alennusta tai vapautusta lisätään.
- Varmistetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottamista koskevat avustussopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnan järjestämisen. Varmistetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavat avustukset on mitoitettu suuruudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat toiminnan laadukkaan järjestämisen ja että niissä on otettu huomioon myös toiminnasta aiheutuneet palveluntuottajien tarpeelliset hallinnolliset kulut.
Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut 40 458 oppilaasta 44 756 oppilaaseen syksystä 2004 syksyyn 2008. Syyskuussa 2008 toimintaan osallistui 27 249 (48,0 %) perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaista. Toisen vuosiluokan oppilaista toimintaan osallistui 15 718 (27,3 %). Vuosiluokkien 3.– 9. erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä oppilaista toimintaan osallistui 1 789 (4,7 %).
Selvityksen perusteella aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen, ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen sekä erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen. Lisäksi palveluntuottajien mahdollisuuksia toiminnan pitkäjänteiseen järjestämiseen on parannettava.
Selvitykseen sisältyvät keskeiset ehdotukset ovat:
- Kunnalle säädetään velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa.
- Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet sisällytetään osaksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sisällytetään osaksi kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
- Perusopetuslaissa aamu- ja iltapäivätoiminta säädetään koulun toiminnaksi, josta vastaa koulun rehtori. Koulujen tilojen yhteiskäyttöä opetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan lisätään.
- Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin perusteisiin ja kuntien aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin toimintasuunnitelmiin kirjataan nykyistä yksityiskohtaisemmat kuvaukset erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan järjestämisestä. Käynnistetään valtakunnallinen hanke erityisoppilaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulun kerhotoiminnan ja muun koulussa tapahtuvan kerhotoiminnan kehittämiseksi.
- Koulunkäyntiavustajien tehtävät yhdistetään mahdollisuuksien mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tehtäviin henkilöstön työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pysyvyyden lisäämiseksi. Koulunkäyntiavustajan ja aamu- ja iltapäiväohjaajan ammattitutkinnot yhdistetään kouluohjaajan ammattitutkinnoksi. Luodaan sekä ammatillinen perustutkinto että ammattikorkeakoulututkinto koulu- ja vapaa-ajan ohjaajan tehtäviä varten.
- Sosiaalisin perustein myönnettävien aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen alennusten ja vapautusten käytäntöjä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan antamalla asiasta valtakunnallinen suositus. Tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta sosiaalisin perustein alennusta tai vapautusta lisätään.
- Varmistetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottamista koskevat avustussopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen toiminnan järjestämisen. Varmistetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavat avustukset on mitoitettu suuruudeltaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat toiminnan laadukkaan järjestämisen ja että niissä on otettu huomioon myös toiminnasta aiheutuneet palveluntuottajien tarpeelliset hallinnolliset kulut.