Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista 2008
opetus- ja kulttuuriministeriö
28.01.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-647-8Tiivistelmä
Opetusministeriö on asettanut 8.2.2007 koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (1146/2006) nojalla koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmän 31.1.2010 päättyväksi toimikaudeksi. Ryhmän tulee vähintään kerran vuodessa raportoida opetusministeriölle ja Opetushallitukselle sekä työ-, koulutus- ja elinkeinoasianneuvostolle koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta, tuloksista ja kehittämistarpeista. Koordinaatioryhmä valitsi vuoden 2008 raportin painopisteeksi opetushallinnon valtakunnan koulutustarpeiden ennakoinnin prosessin kuvauksen ja analysoinnin. Raportissa tarkastellaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 valmistelun prosessia, ohjelmakauden 2000–2006 opetusministeriön rahoittamien ESR-rahoitteisten ennakointihankkeiden tavoitteiden toteutumista ja koulutustoimikuntien osallistumista ennakointiin. Raportissa esitetään ehdotuksia koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi.
Koulutustarpeen ennakointia koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa ehdotetaan kehitettäväksi siten, että koulutuksen mitoituksen kokonaisuutta valmisteltaessa otetaan huomioon aloittajatarpeen ennakoinnin lisäksi tutkinnon suorittaneiden määrät. Koulutustarpeen mitoituksessa on tärkeää ottaa huomioon eri alojen työvoima- ja osaamistarpeet. Valmistelua ehdotetaan jatkettavaksi edelleen kehitettävän Mitenna-mallin pohjalta. Työssä hyödynnetään entistä tehokkaammin asiantuntijoiden ja sidosryhmien osaamista. ESR-ennakointiprojekteista saatavaa ja muuta käytettävissä olevaa ennakointitietoa hyödynnetään rinnalla. Tutkintojen jälkeiseen osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota, jolloin koulutusta voidaan katsoa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Kehittämissuunnitelman valmistelusta laaditaan prosessisuunnitelma, joka sisältää keskeiset vaiheet ja aikataulut sekä sidosryhmien ja verkostojen osallistumisen prosessiin eri vaiheissa. Koulutustarjonnan mitoitusta käsittelevän työryhmän tueksi asetetaan yhteistyöryhmä. Kehittämissuunnitelmasta pyydetyt lausunnot kohdennetaan riittävällä tarkkuudella teemoihin, joista halutaan saada perusteltuja ja jäsennettyjä vastauksia. Lausuntojen antamista pyritään helpottamaan esimerkiksi verkkopalveluja kehittämällä. Tiedontuottajien on huolehdittava aikataulujen pitävyydestä, nopeutettava tiedontuotantoa ja kehitettävä luokituksia.
Valmistuneista ESR-rahoitteisista ennakointihankkeista pyydetään koulutustoimikuntien näkemykset, joita koulutustarpeen ennakoinnin koordinaatioryhmä ja koulutustoimikunnat voivat hyödyntää omassa työssään. Uusien ennakointihankkeiden on otettava huomioon valmistuneet ennakointihankkeet ja muu ennakointitieto ja hyödynnettävä niitä hankkeen valmistelussa. Ennen seuraavia ESR-hakukierroksia selvitetään ne alat ja aihealueet, joiden tulevaisuutta ei ole ennakoitu ja jotka tarvitsevat ennakointiselvityksen. Luodun ennakointikartan pohjalta ennakoinnin koordinaatioryhmä linjaa ne teemat, alat tai klusterit, joihin ESR-rahoitusta kohdennetaan. Ennakointia suunnataan myös suomalaisen innovaatiopolitiikan keskeisiin kasvuklustereihin ja aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien kehittämiseen. ESR-ennakointihankkeiden hakijoiksi pyritään kannustamaan uusia toimijoita. Hankkeilla tulee olla menetelmäkuvaus. Ennakointihankkeissa olisi suositeltavaa kokeilla myös aikaisemmin ennakoinnissa hyödyntämättömiä menetelmiä, joista saadut (negatiivisetkin) kokemukset tukisivat ennakoinnin kehittämistyötä. Hankesuunnitelmista tulee käydä ilmi hankkeen todelliset kohderyhmät ja tiedon hyödyntäjät. ja niissä pitää olla kuvaus tulosten hyödyntämisestä, levittämisestä ja vaikuttavuuden seurannasta. Opetushallinnon ESR-ennakointihankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan myös nykyisen rakennerahastokauden jälkeen.
Koulutustoimikuntien osallistumista ennakointiin ehdotetaan kehitettäväksi yhteistyötä lisäämällä esimerkiksi klusteripohjalta, jolloin toimikunnat pystyisivät paremmin vastaamaan ennakointitehtävänsä haasteisiin. Koulutustoimikuntia kannustetaan käyttämään mahdollisuutta tehdä alakohtaisia koulutus- ja osaamistarveselvityksiä. Opetushallitus tukee koulutustoimikuntien ennakointityötä tiedotuksella, selkeämmällä ohjauksella ja ennakointityötä tukevaa palvelua kehittämällä. Koulutustoimikuntien sihteereille on varattava riittävästi työaikaa sihteerityöhön. Ennakoinnin verkkopalveluja (erityisesti Ensti-tietopalvelua) kehitetään edellä mainittuja tavoitteita tukevaksi. Opetusministeriö kehittää koulutustoimikuntien kuulemismenettelyä ja palautteen saamista.
Muina kehittämisehdotuksina esitetään, että Opetushallituksen ennakoinnin resurssit turvataan siten, että koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin lisäksi voidaan kehittää ennakointimenetelmiä, ennakoinnin sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä ja ylläpitää Ensti-verkkopalvelua. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön päätös muuttaa toimialaennusteiden laatimistapaa tulee vaikuttamaan koulutustarpeiden ennakointiin. Muutostilanteen mahdollisesti edellyttämälle lisätyölle on varattava resurssit, jolla turvataan ennakointitoiminnan jatkuvuus sekä siirtymävaiheessa että uudessa tilanteessa. Ennakointihankkeiden tulokset on huomioitava monipuolisemmin opetushallinnon strategisessa suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Ala- tai sektorikohtaisten ennakointitulosten tulee vaikuttaa koulutuksen mitoitukseen.
Koulutustarpeen ennakointia koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa ehdotetaan kehitettäväksi siten, että koulutuksen mitoituksen kokonaisuutta valmisteltaessa otetaan huomioon aloittajatarpeen ennakoinnin lisäksi tutkinnon suorittaneiden määrät. Koulutustarpeen mitoituksessa on tärkeää ottaa huomioon eri alojen työvoima- ja osaamistarpeet. Valmistelua ehdotetaan jatkettavaksi edelleen kehitettävän Mitenna-mallin pohjalta. Työssä hyödynnetään entistä tehokkaammin asiantuntijoiden ja sidosryhmien osaamista. ESR-ennakointiprojekteista saatavaa ja muuta käytettävissä olevaa ennakointitietoa hyödynnetään rinnalla. Tutkintojen jälkeiseen osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota, jolloin koulutusta voidaan katsoa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Kehittämissuunnitelman valmistelusta laaditaan prosessisuunnitelma, joka sisältää keskeiset vaiheet ja aikataulut sekä sidosryhmien ja verkostojen osallistumisen prosessiin eri vaiheissa. Koulutustarjonnan mitoitusta käsittelevän työryhmän tueksi asetetaan yhteistyöryhmä. Kehittämissuunnitelmasta pyydetyt lausunnot kohdennetaan riittävällä tarkkuudella teemoihin, joista halutaan saada perusteltuja ja jäsennettyjä vastauksia. Lausuntojen antamista pyritään helpottamaan esimerkiksi verkkopalveluja kehittämällä. Tiedontuottajien on huolehdittava aikataulujen pitävyydestä, nopeutettava tiedontuotantoa ja kehitettävä luokituksia.
Valmistuneista ESR-rahoitteisista ennakointihankkeista pyydetään koulutustoimikuntien näkemykset, joita koulutustarpeen ennakoinnin koordinaatioryhmä ja koulutustoimikunnat voivat hyödyntää omassa työssään. Uusien ennakointihankkeiden on otettava huomioon valmistuneet ennakointihankkeet ja muu ennakointitieto ja hyödynnettävä niitä hankkeen valmistelussa. Ennen seuraavia ESR-hakukierroksia selvitetään ne alat ja aihealueet, joiden tulevaisuutta ei ole ennakoitu ja jotka tarvitsevat ennakointiselvityksen. Luodun ennakointikartan pohjalta ennakoinnin koordinaatioryhmä linjaa ne teemat, alat tai klusterit, joihin ESR-rahoitusta kohdennetaan. Ennakointia suunnataan myös suomalaisen innovaatiopolitiikan keskeisiin kasvuklustereihin ja aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien kehittämiseen. ESR-ennakointihankkeiden hakijoiksi pyritään kannustamaan uusia toimijoita. Hankkeilla tulee olla menetelmäkuvaus. Ennakointihankkeissa olisi suositeltavaa kokeilla myös aikaisemmin ennakoinnissa hyödyntämättömiä menetelmiä, joista saadut (negatiivisetkin) kokemukset tukisivat ennakoinnin kehittämistyötä. Hankesuunnitelmista tulee käydä ilmi hankkeen todelliset kohderyhmät ja tiedon hyödyntäjät. ja niissä pitää olla kuvaus tulosten hyödyntämisestä, levittämisestä ja vaikuttavuuden seurannasta. Opetushallinnon ESR-ennakointihankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan myös nykyisen rakennerahastokauden jälkeen.
Koulutustoimikuntien osallistumista ennakointiin ehdotetaan kehitettäväksi yhteistyötä lisäämällä esimerkiksi klusteripohjalta, jolloin toimikunnat pystyisivät paremmin vastaamaan ennakointitehtävänsä haasteisiin. Koulutustoimikuntia kannustetaan käyttämään mahdollisuutta tehdä alakohtaisia koulutus- ja osaamistarveselvityksiä. Opetushallitus tukee koulutustoimikuntien ennakointityötä tiedotuksella, selkeämmällä ohjauksella ja ennakointityötä tukevaa palvelua kehittämällä. Koulutustoimikuntien sihteereille on varattava riittävästi työaikaa sihteerityöhön. Ennakoinnin verkkopalveluja (erityisesti Ensti-tietopalvelua) kehitetään edellä mainittuja tavoitteita tukevaksi. Opetusministeriö kehittää koulutustoimikuntien kuulemismenettelyä ja palautteen saamista.
Muina kehittämisehdotuksina esitetään, että Opetushallituksen ennakoinnin resurssit turvataan siten, että koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin lisäksi voidaan kehittää ennakointimenetelmiä, ennakoinnin sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä ja ylläpitää Ensti-verkkopalvelua. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön päätös muuttaa toimialaennusteiden laatimistapaa tulee vaikuttamaan koulutustarpeiden ennakointiin. Muutostilanteen mahdollisesti edellyttämälle lisätyölle on varattava resurssit, jolla turvataan ennakointitoiminnan jatkuvuus sekä siirtymävaiheessa että uudessa tilanteessa. Ennakointihankkeiden tulokset on huomioitava monipuolisemmin opetushallinnon strategisessa suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Ala- tai sektorikohtaisten ennakointitulosten tulee vaikuttaa koulutuksen mitoitukseen.