Suomen sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuus: Pitkän aikavälin tavoitteet
Lataukset:
sisäministeriö
04 / 2015
Julkaisusarja:
Sisäministeriön julkaisu 13/2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-888-4Tiivistelmä
Sisäministeri Päivi Räsänen ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson asettivat 7.11.2014 parlamentaarisen työryhmän, jonka ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa eduskunnalle tietoa Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella (2016–2019).
Parlamentaarisen työryhmän keskeisenä tavoitteena oli määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitasolle. Riittävien resurssien ohella huomiota tuli kiinnittää myös eri viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen ja prosessien sujuvoittamiseen oikeusturvaa vaarantamatta.
Työryhmä esittää, että sisäiselle turvallisuudelle ja oikeudenhoidolle on varattava riittävät resurssit ja niitä on kehitettävä voimakkaasti. Vain näin voidaan turvata kansalaisten turvallisuus ja oikeussuoja.
Toiminnan tason turvaamiseksi on suunnittelussa painopisteen oltava edelleen toimintatapojen kehittämisessä, rakenteellisten ratkaisujen tekemisessä ja säästöjen hakemisessa. Sujuvan kehittämistyön edellytysten varmistaminen edellyttää keskushallinnon rakenteiden ja toimintatapojen arviointia. Pelkillä toimintamenosäästöjen palauttamisella ja erillisiin tarkoituksiin osoitetuilla lisämäärärahoilla ei toimintaa kehyskaudella pystytä pitämään nykytasolla.
Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon sektoreilla on käynnissä useita toiminnan tehostamisen ja uusien toimintatapojen syntymisen kannalta kriittisiä ohjelmia, joiden onnistunut läpivienti on mahdollista, mikäli kehystason laskeva trendi katkaistaan.
Työryhmä esittää myös, että raportissa tehtyjen linjausten toimeenpanoa seurataan vuosina 2016–2017 laadittavalla selonteolla. Siinä yhteydessä arvioidaan resurssitarkastelun lisäksi aiemmin tehtyjen uudistusten vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon henkilöstönäkökulma huomioiden.
Parlamentaarisen työryhmän keskeisenä tavoitteena oli määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitasolle. Riittävien resurssien ohella huomiota tuli kiinnittää myös eri viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen ja prosessien sujuvoittamiseen oikeusturvaa vaarantamatta.
Työryhmä esittää, että sisäiselle turvallisuudelle ja oikeudenhoidolle on varattava riittävät resurssit ja niitä on kehitettävä voimakkaasti. Vain näin voidaan turvata kansalaisten turvallisuus ja oikeussuoja.
Toiminnan tason turvaamiseksi on suunnittelussa painopisteen oltava edelleen toimintatapojen kehittämisessä, rakenteellisten ratkaisujen tekemisessä ja säästöjen hakemisessa. Sujuvan kehittämistyön edellytysten varmistaminen edellyttää keskushallinnon rakenteiden ja toimintatapojen arviointia. Pelkillä toimintamenosäästöjen palauttamisella ja erillisiin tarkoituksiin osoitetuilla lisämäärärahoilla ei toimintaa kehyskaudella pystytä pitämään nykytasolla.
Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon sektoreilla on käynnissä useita toiminnan tehostamisen ja uusien toimintatapojen syntymisen kannalta kriittisiä ohjelmia, joiden onnistunut läpivienti on mahdollista, mikäli kehystason laskeva trendi katkaistaan.
Työryhmä esittää myös, että raportissa tehtyjen linjausten toimeenpanoa seurataan vuosina 2016–2017 laadittavalla selonteolla. Siinä yhteydessä arvioidaan resurssitarkastelun lisäksi aiemmin tehtyjen uudistusten vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon henkilöstönäkökulma huomioiden.