Selvitys Koillisväylän tietoliikennekaapelihankkeesta: Tiivistelmä
Lipponen, Paavo; Svento, Reijo (2016-11-25)
liikenne- ja viestintäministeriö
25.11.2016
Julkaisusarja:
Raportit ja selvitykset 2/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-491-3Tiivistelmä
Koillisväylän merenalaista kuitukaapeliyhteyttä (Arctic Connect) on tutkittu usean vuoden ajan. Järjestelmän merenalainen osuus koostuisi noin 10 500 kilometrin pituisesta yhteydestä Japanista, Kiinasta Norjan Kirkkoniemeen Venäjälle Kuolan niemimaalle. Se mahdollistaisi usean rantautumispisteen
toteutuksen tämän reitityksen välillä Pohjois-Venäjällä.
Kaapeliyhteyden avulla on mahdollista toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Pohjois-ja Keski-Eurooppaan Norjan, Venäjän sekä Suomen kautta. Tämä on mahdollista, kun se kiinnittyisi Itämeren kuitukaapeliyhteyteen Helsingin ja Rostockin välillä. Nopeuden ohella kaapeli
vastaisi nopeasti lisääntyvään kapasiteettitarpeeseen ja toisi luotettavan vaihtoehdon riskialttiille eteläisille reiteille.
Koillisväylän kaapelihanke olisi laaja ja monikansallinen ja sen toteutuminen vaatisi kansainvälistä sitoutumista ainakin Venäjältä, Kiinalta, Japanilta, Norjalta ja relevanteilta EU-mailta. Lisäksi Euroopan unionilla saattaisi olla merkittävä rooli kansainvälisessä kaapelihankkeessa niin edunsaajana kuin rahoittajana.
toteutuksen tämän reitityksen välillä Pohjois-Venäjällä.
Kaapeliyhteyden avulla on mahdollista toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Pohjois-ja Keski-Eurooppaan Norjan, Venäjän sekä Suomen kautta. Tämä on mahdollista, kun se kiinnittyisi Itämeren kuitukaapeliyhteyteen Helsingin ja Rostockin välillä. Nopeuden ohella kaapeli
vastaisi nopeasti lisääntyvään kapasiteettitarpeeseen ja toisi luotettavan vaihtoehdon riskialttiille eteläisille reiteille.
Koillisväylän kaapelihanke olisi laaja ja monikansallinen ja sen toteutuminen vaatisi kansainvälistä sitoutumista ainakin Venäjältä, Kiinalta, Japanilta, Norjalta ja relevanteilta EU-mailta. Lisäksi Euroopan unionilla saattaisi olla merkittävä rooli kansainvälisessä kaapelihankkeessa niin edunsaajana kuin rahoittajana.