Liikenteen digitaalisten palveluiden esteettömyyden edistäminen

Abstract

Digitalisaation hyödyntäminen ja MaaS-palvelujen yleistyminen luovat uusia käyttäjälähtöisiä mahdollisuuksia liikennepalvelujen kehittämiseen, mutta tuovat myös uusia haasteita. Kun yhä useampien liikkumispalvelujen hankinta siirtyy verkkoon ja henkilökohtaista palvelua vähennetään asemilta, palvelupisteistä ja puhelinpalveluista, on haasteena varmistaa, että palvelujen käyttäminen on mahdollista kaikille – myös henkilöille, joiden verkko- ja mobiilipalvelujen käyttö vaatii apuvälineitä tai on eri syistä vaikeaa. Ja kun palveluketjuissa asiakkaan ja liikenneoperaattoreiden väliin tulee uusia toimijoita, on varmistettava, että ketjussa välittyy myös asiakkaiden tarvitsema tieto matkaketjun esteettömyydestä.

Esteettömyyttä ei Suomen ensimmäisissä MaaS-palvelupiloteissa ole juurikaan mietitty. Liikenteen digitaalisia palveluita kehittäville tahoille onkin tärkeää saada tietoa esteettömyydestä mahdollisimman pian, jotta asia osataan ottaa huomioon jo palveluja kehitettäessä. On myös huomattava, että hyvä käytettävyys kaikille mahdollistaa ja on edellytys uusien palvelujen hyödyntämiselle yhteiskunnan järjestämissä kuljetuksissa. Työssä on lähestytty liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyyttä MaaS-palvelukonseptin näkökulmasta, mutta keskeiset johtopäätökset koskevat monelta osin myös perinteisiä liikennepalveluja, joissa palvelun tuottaja tai järjestäjä itse myy matkan asiakkaalle:

- Liikennevälineiden ja -infran esteettömyystietojen tulee olla muiden MaaS-palvelujen edellyttämien tietojen mukana avoimessa datassa, jotta tieto esteettömyydestä voi siirtyä kuluttajien käyttöön. Toiseen suuntaan on varmistuttava asiakkaan erityistarpeita koskevan tiedon välittymisestä asiakkaalta MaaS-palvelun kautta liikennepalvelun tuottajalle. - Digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömiin käyttöliittymiin heti alusta alkaen, jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni voi käyttää palvelua. Esteettömien sovellusten lisäkustannukset ovat vähäisiä, ensisijaisesti tarvitaan tietoa ja koulutusta.

- Tarvitaan myös lisäpalveluja – esim. puhelinpalvelua tai vaihtoehtoisia myyntikanavia – niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään digitaalisia palveluja. Tulisi arvioida syvällisemmin, kenen vastuulle ne kuuluvat ja miten niitä voidaan järjestää.

- Jotta toimimisesteiset henkilöt uskaltautuisivat laajasti käyttämään MaaS-palveluita, tarvitaan alussa kannustustoimia ja tukea.

MaaS-palveluiden kehittyminen myös luo uusia mahdollisuuksia esim. räätälöidylle esteettömyyslisäpalveluille, käyttäjien itsensä tuottamien esteettömyystietojen hyödyntämiseen sekä koko matkaketjun esteettömyyden hallintaan