Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusvuosi kulttuurisektorilla; Raportti puheenjohtajuusvuodesta 2016
Pulli, Petteri (2017-02-15)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
15.02.2017
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 6/2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-452-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-452-8
Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaTiivistelmä
Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2016. Puheenjohtajuusvuoden yhteinen johtava teema oli Vesi–Luonto–Ihminen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuurin puheenjohtajuusohjelma rakennettiin ihminen-teeman ympärille.
Kulttuurin puheenjohtajuusohjelman lähtökohtana toimi kulttuuriyhteistyön strategian 2013–2020 viisi teemakokonaisuutta kestävä Pohjola, luova Pohjola, kulttuurienvälinen Pohjola, nuori Pohjola ja digitaalinen Pohjola. Puheenjohtajuuskauden aikana panostettiin ajassa eläviin hankekokonaisuuksiin, ja osa hankkeista oli jatkumoa aikaisemmille puheenjohtajuusvuosien hankkeille. Kulttuurisektorilla painotettiin erityisesti digitaalinen Pohjola – avoin Pohjola -tematiikkaa, ja että kaikki pohjoismaalaiset, myös uudet tulokkaat, tuntisivat olevansa kotonaan Pohjoismaissa ja kokisivat myös pohjoismaisen kulttuurin omakseen.
Suomen puheenjohtajuusvuonna järjestettiin kaksi Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston kokousta (MR-K) ja neljä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomitean (ÄK-K) kokousta. Lisäksi puheenjohtajuusohjelman puitteissa järjestettiin kahdeksan konferenssia tai muuta tapahtumaa, joissa käsiteltiin muun muassa digitalisaation vaikutuksia museoalan kokoelmanhallintaan, kulttuurin ilmaisunvapautta, arkkitehtuuria pohjoismaisen kulttuurin voimavarana, lasten ja nuorten kiinnostusta taide- ja kulttuuritoimintaan, keinoja online-vihapuheen ehkäisemiseksi sekä moninaisuutta ja kestävää kehitystä osana pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa.
Kulttuurin puheenjohtajuusohjelman lähtökohtana toimi kulttuuriyhteistyön strategian 2013–2020 viisi teemakokonaisuutta kestävä Pohjola, luova Pohjola, kulttuurienvälinen Pohjola, nuori Pohjola ja digitaalinen Pohjola. Puheenjohtajuuskauden aikana panostettiin ajassa eläviin hankekokonaisuuksiin, ja osa hankkeista oli jatkumoa aikaisemmille puheenjohtajuusvuosien hankkeille. Kulttuurisektorilla painotettiin erityisesti digitaalinen Pohjola – avoin Pohjola -tematiikkaa, ja että kaikki pohjoismaalaiset, myös uudet tulokkaat, tuntisivat olevansa kotonaan Pohjoismaissa ja kokisivat myös pohjoismaisen kulttuurin omakseen.
Suomen puheenjohtajuusvuonna järjestettiin kaksi Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston kokousta (MR-K) ja neljä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomitean (ÄK-K) kokousta. Lisäksi puheenjohtajuusohjelman puitteissa järjestettiin kahdeksan konferenssia tai muuta tapahtumaa, joissa käsiteltiin muun muassa digitalisaation vaikutuksia museoalan kokoelmanhallintaan, kulttuurin ilmaisunvapautta, arkkitehtuuria pohjoismaisen kulttuurin voimavarana, lasten ja nuorten kiinnostusta taide- ja kulttuuritoimintaan, keinoja online-vihapuheen ehkäisemiseksi sekä moninaisuutta ja kestävää kehitystä osana pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa.