Osan työkyvystään menettänyt työntekijä ja työehtosopimusmääräykset
Paanetoja, Jaana (2017-02-27)
sosiaali- ja terveysministeriö
27.02.2017
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2017:14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3864-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3864-9
Tiivistelmä
Selvityksessä tarkasteltiin, millaisia ja kuinka paljon yleissitovissa työehtosopimuksissa sekä valtion, kunnan ja evankelis-luterilaisen kirkon yleisissä (virka- ja) työehtosopimuksissa on määräyksiä, joissa koko työehtosopimuksen tai sen palkkausmääräysten soveltaminen edellyttää täyttä työkykyä. Lisäksi selvitettiin, onko työehtosopimuksissa määräyksiä, joiden mukaan työkyky vaikuttaa työhön pääsyyn tai työjärjestelyihin. Tarkastelun kohteena olivat yksinomaan työehtosopimusten sopimustekstit. Määräysten historiaa tai työehtosopimusosapuolten näkemyksiä sopimustekstien sisällöstä ei tarkasteltu.
Yleissitovia työehtosopimuksia oli 1.8.2016 yhteensä 162. Työntekijän täyttä työkykyä edellytettiin 37 yksityissektorin työehtosopimuksessa. Suurimmassa osassa tarkastelluista työehtosopimuksista ei ollut määräyksiä, joiden soveltaminen olisi tavalla tai toisella kytketty työntekijän täyteen työkykyyn.
Kolmen työehtosopimuksen soveltamisala kokonaisuudessaan oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin. Kahdeksassa työehtosopimuksessa palkkausmääräysten soveltamisala oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin ja samalla täsmennetty, miten/millaiseksi sopimuksen palkkausmääräysten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden palkkaus voidaan sopia ja/tai työkyvyn vajeen kriteereitä. Työehtosopimuksia, joiden palkkausmääräysten soveltamisala oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin ilman mitään edellä tarkoitettuja täsmennyksiä tai täydennyksiä, oli 19. Työehtosopimuksia, joissa työkyky oli otettu tavalla tai toisella huomioon palkan muodostuksessa, rekrytoinnissa tai työjärjestelyissä, oli seitsemän. Yksi niistä oli suositus. Myös kunnan ja evankelis-luterilaisen kirkon yleisissä (virka- ja) työehtosopimuksissa oli selvityksen kohteena olevia määräyksiä.
Selvityksen perusteella saa kokonaiskuvan siitä, millä aloilla tavalla tai toisella mahdollistetaan yksilöllinen palkasta sopiminen osatyökykyisen henkilön kanssa. Nämä alat saattavat olla sellaisia, joille osatyökykyinen työntekijä voi työllistyä tavanomaista helpommin, jos työnantaja tavoittelee rekrytointia työehtosopimuksen vähimmäistason alittavalla palkalla.
Selvityksessä tarkasteltiin myös, vaikuttavatko täyttä työkykyä edellyttävät määräykset vain työntekijää palkattaessa vai myös työsuhteen aikana mahdollistaen palkan alentamisen.
Tulokset ovat hyödynnettävissä erityisesti etsittäessä työtä osatyökykyisille sekä arvioitaessa työllistymis- ja työllistämismahdollisuuksia. Selvitys tukee muun ohessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen OTE-kärkihanketta.
Yleissitovia työehtosopimuksia oli 1.8.2016 yhteensä 162. Työntekijän täyttä työkykyä edellytettiin 37 yksityissektorin työehtosopimuksessa. Suurimmassa osassa tarkastelluista työehtosopimuksista ei ollut määräyksiä, joiden soveltaminen olisi tavalla tai toisella kytketty työntekijän täyteen työkykyyn.
Kolmen työehtosopimuksen soveltamisala kokonaisuudessaan oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin. Kahdeksassa työehtosopimuksessa palkkausmääräysten soveltamisala oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin ja samalla täsmennetty, miten/millaiseksi sopimuksen palkkausmääräysten ulkopuolelle jäävien työntekijöiden palkkaus voidaan sopia ja/tai työkyvyn vajeen kriteereitä. Työehtosopimuksia, joiden palkkausmääräysten soveltamisala oli rajattu täysin työkykyisiin työntekijöihin ilman mitään edellä tarkoitettuja täsmennyksiä tai täydennyksiä, oli 19. Työehtosopimuksia, joissa työkyky oli otettu tavalla tai toisella huomioon palkan muodostuksessa, rekrytoinnissa tai työjärjestelyissä, oli seitsemän. Yksi niistä oli suositus. Myös kunnan ja evankelis-luterilaisen kirkon yleisissä (virka- ja) työehtosopimuksissa oli selvityksen kohteena olevia määräyksiä.
Selvityksen perusteella saa kokonaiskuvan siitä, millä aloilla tavalla tai toisella mahdollistetaan yksilöllinen palkasta sopiminen osatyökykyisen henkilön kanssa. Nämä alat saattavat olla sellaisia, joille osatyökykyinen työntekijä voi työllistyä tavanomaista helpommin, jos työnantaja tavoittelee rekrytointia työehtosopimuksen vähimmäistason alittavalla palkalla.
Selvityksessä tarkasteltiin myös, vaikuttavatko täyttä työkykyä edellyttävät määräykset vain työntekijää palkattaessa vai myös työsuhteen aikana mahdollistaen palkan alentamisen.
Tulokset ovat hyödynnettävissä erityisesti etsittäessä työtä osatyökykyisille sekä arvioitaessa työllistymis- ja työllistämismahdollisuuksia. Selvitys tukee muun ohessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen OTE-kärkihanketta.