Opiskelijoiden hyvinvointitutkimukset - Selvitys korkeakouluopiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia koskevista valtakunnallisista tiedonkeruista Suomessa.
Vieno, Atte; Villa, Tiia (2017-02-28)
sosiaali- ja terveysministeriö
28.02.2017
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2017:16
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3866-3Tiivistelmä
Korkea-asteen opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu neljän vuoden välein tehtävällä Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksella (KOTT), joka on ollut ainoa säännöllisesti tehtävä tutkimus. ko. opiskelijaryhmälle. Päävastuu tutkimuksen toteuttamisesta on ollut YTHS:llä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet OKM, STM sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Kelan muuttuneiden rahoituslinjausten mukaan YTHS:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei enää hyväksytä toimintamenoihin, jolloin YTHS:n tutkimusvastuu päättyy. Vuoden 2020 tutkimuksen rahoitus ja päävastuutaho ovat auki. Opiskeluterveydenhuollosta puuttuu THL:n säännöllisesti kokoama seurantatietoa, vaikka tarve sille on ilmeinen.
Sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksista Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöllä (Otus). Selvityksessä kartoitettiin korkeakouluopiskelijoita koskevien erillisten valtakunnallisten hyvinvointitiedon keruiden sisältöjä sekä tulevaisuutta. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta KOTT ja sen tulevaisuutta suhteessa muihin valtakunnallisiin opiskelijoiden hyvinvointia koskeviin tiedonkeruisiin ja väestötutkimuksiin. Tutkimuskysymyksiä olivat mm. eri tutkimusten katvealueet, mahdolliset päällekkäisyydet, tutkimusten jatkumo, rahoitus, tutkimusten tulevaisuus sekä Virta-tietokannan hyödyntämismahdollisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksää eri opiskelijakyselyä ja haastateltiin kymmenen eri asiantuntijaa.
Selvitys osoitti, että KOTT-tutkimuksesta saadaan sellaista tietoa, jota muut tutkimukset eivät tuota. Lisäksi tutkimuksista löytyi katvealueita kuten korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen järjestäminen, käyttö ja niiden yhteys terveydentilaan. Selvityksen asiantuntijahaastattelujen yhteenveto toteaa, että KOTT-tutkimuksessa saatua tietoa on kerättävä myös jatkossa tavalla tai toisella. Nykyistä tutkimuksen moninaisuutta olisi jossain määrin mahdollista järkeistää sekä tutkimuksen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä ja samojen vastaajien kuormitusta olisi myös tarpeen vähentää. Haastateltavat toivoivat myös pysyvän rahoituksen järjestäminen laadukkaan tutkimuksen mahdollistamiseksi. Asiantuntijahaastatteluissa ilmeni painatusero valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmien välillä.
Sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksista Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöllä (Otus). Selvityksessä kartoitettiin korkeakouluopiskelijoita koskevien erillisten valtakunnallisten hyvinvointitiedon keruiden sisältöjä sekä tulevaisuutta. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta KOTT ja sen tulevaisuutta suhteessa muihin valtakunnallisiin opiskelijoiden hyvinvointia koskeviin tiedonkeruisiin ja väestötutkimuksiin. Tutkimuskysymyksiä olivat mm. eri tutkimusten katvealueet, mahdolliset päällekkäisyydet, tutkimusten jatkumo, rahoitus, tutkimusten tulevaisuus sekä Virta-tietokannan hyödyntämismahdollisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksää eri opiskelijakyselyä ja haastateltiin kymmenen eri asiantuntijaa.
Selvitys osoitti, että KOTT-tutkimuksesta saadaan sellaista tietoa, jota muut tutkimukset eivät tuota. Lisäksi tutkimuksista löytyi katvealueita kuten korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen järjestäminen, käyttö ja niiden yhteys terveydentilaan. Selvityksen asiantuntijahaastattelujen yhteenveto toteaa, että KOTT-tutkimuksessa saatua tietoa on kerättävä myös jatkossa tavalla tai toisella. Nykyistä tutkimuksen moninaisuutta olisi jossain määrin mahdollista järkeistää sekä tutkimuksen sisällöllisiä päällekkäisyyksiä ja samojen vastaajien kuormitusta olisi myös tarpeen vähentää. Haastateltavat toivoivat myös pysyvän rahoituksen järjestäminen laadukkaan tutkimuksen mahdollistamiseksi. Asiantuntijahaastatteluissa ilmeni painatusero valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmien välillä.