Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus
opetus- ja kulttuuriministeriö
28.10.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:26
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-593-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-593-8
Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 24.1.2008 virkamiesryhmän, jonka tehtävänä oli 1) valmistella ehdotukset ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kriteereiksi, 2) laskelmat uusien rahoitusperusteiden vaikutuksista rahoitusjärjestelmään kokonaisuutena ja järjestäjäkohtaisiin valtionosuuksiin sekä 3) luonnokset muutosten vaikutuksista lainsäädäntöön. Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi nimettiin johtaja Marita Savola ja jäseniksi opetusneuvos Jorma Ahola, hallitusneuvos Merja Leinonen ja hallitusneuvos Tarja Lehtinen opetusministeriöstä, kouluneuvos Raakel Tiihonen ja erityisasiantuntija Lea Juhola Opetushallituksesta sekä apulaisjohtaja Jarkko Jännes Tampereen yliopiston VALOS-ryhmästä. Valmisteluryhmän sihteereinä ovat toimineet erityisasiantuntija Tarja Mäkinen Opetushallituksesta ja erikoissuunnittelija Pasi Rentola opetusministeriöstä.
Valmistelutyön lähtökohtana oli toimeksiannon mukaisesti tutkintojen merkityksen vahvistaminen rahoituksen määräytymisperusteena. Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoja ovat näyttötutkintoina suoritettavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vuoden 2008 talousarviossa on yhteensä noin 206 milj. euroa. Rahoituksesta 75–80 prosenttia suunnataan tutkintoihin valmistavaan tai niiden osina järjestettävään lisäkoulutukseen. Koulutuksen pääkohderyhmä on työelämässä oleva tai muu työikäinen aikuisväestö. Ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena koulutuksena järjestää 186 ja oppisopimusmuotoisena 90 koulutuksen järjestäjää.
Virkamiesryhmä esittää, että ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus otetaan käyttöön vuonna 2010. Tulosrahoituksen osuus olisi 5 % lisäkoulutuksen valtionosuuksien kokonaismäärästä ja tulosrahoituksen osuus valtionosuuden määrästä noin 10 milj. euroa. Tulosrahoituksen perusteena olisi koko tutkinnon suorittaminen. Tulosrahoitus maksettaisiin valmistavan koulutuksen järjestäjälle. Tulosrahoitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja asetukseen Virkamiesryhmä toteaa, että tarvittavan tiedonkeruun valmistelutyö tulee käynnistää välittömästi niin, että tulosrahoituksen perusteena olevat tiedot voidaan kerätä kevään 2009 kustannustietotietokyselyn yhteydessä.
Virkamiesryhmä katsoo, että nyt tehty ehdotus on tulosrahoituksen käyttöönoton ensimmäinen vaihe. Seuraavassa vaiheessa järjestelmään voidaan sisällyttää laadullisia kriteereitä sekä muita täydentäviä elementtejä. Samoin on tarpeen selvittää tutkinnon osien käyttö tulosrahoituksen määräytymisperusteena. Tulosrahoituksen käyttöönoton seuranta ja analysointi sekä seuraavien vaiheiden kriteerein valmistelu voisi tapahtua ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen neuvottelukunnan toimesta.
Valmistelutyön lähtökohtana oli toimeksiannon mukaisesti tutkintojen merkityksen vahvistaminen rahoituksen määräytymisperusteena. Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoja ovat näyttötutkintoina suoritettavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vuoden 2008 talousarviossa on yhteensä noin 206 milj. euroa. Rahoituksesta 75–80 prosenttia suunnataan tutkintoihin valmistavaan tai niiden osina järjestettävään lisäkoulutukseen. Koulutuksen pääkohderyhmä on työelämässä oleva tai muu työikäinen aikuisväestö. Ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena koulutuksena järjestää 186 ja oppisopimusmuotoisena 90 koulutuksen järjestäjää.
Virkamiesryhmä esittää, että ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus otetaan käyttöön vuonna 2010. Tulosrahoituksen osuus olisi 5 % lisäkoulutuksen valtionosuuksien kokonaismäärästä ja tulosrahoituksen osuus valtionosuuden määrästä noin 10 milj. euroa. Tulosrahoituksen perusteena olisi koko tutkinnon suorittaminen. Tulosrahoitus maksettaisiin valmistavan koulutuksen järjestäjälle. Tulosrahoitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja asetukseen Virkamiesryhmä toteaa, että tarvittavan tiedonkeruun valmistelutyö tulee käynnistää välittömästi niin, että tulosrahoituksen perusteena olevat tiedot voidaan kerätä kevään 2009 kustannustietotietokyselyn yhteydessä.
Virkamiesryhmä katsoo, että nyt tehty ehdotus on tulosrahoituksen käyttöönoton ensimmäinen vaihe. Seuraavassa vaiheessa järjestelmään voidaan sisällyttää laadullisia kriteereitä sekä muita täydentäviä elementtejä. Samoin on tarpeen selvittää tutkinnon osien käyttö tulosrahoituksen määräytymisperusteena. Tulosrahoituksen käyttöönoton seuranta ja analysointi sekä seuraavien vaiheiden kriteerein valmistelu voisi tapahtua ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen neuvottelukunnan toimesta.