Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta - suosituksia ja yhteenveto kokemuksista
valtioneuvoston kanslia
08.02.2011
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2011This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703092046Tiivistelmä
Synteesiraportti kokoaa ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon sisäisen ja ulkoisen (VNK 1/2011) arvioinnin
tulokset suosituksineen.
Tulevaisuusselonteko annettiin eduskunnalle syksyllä 2009. Selonteko ja sen taustaksi tuotettu materiaali on arvioinnin
mukaan laaja ja monipuolinen ja se luo pohjaa rationaaliselle kansalaiskeskustelulle sekä poliittiselle päätöksenteolle.
Selonteon tuottamat skenaariot hahmottelevat erilaisia tapoja toteuttaa vähäpäästöisen Suomen malli seuraavan
40 vuoden kuluessa. Selonteko antaa myös paljon oivallisia aineksia Suomen edellekävijyydelle ilmasto- ja energiapolitiikassa.
Arvioin mukaan selonteossa olisi tullut tarkastella perusteellisemmin ilmasto- ja energiapolitiikan
talousvaikutuksia ja näkökulmaa maaseudun kehittämiseen pidettiin ohuena. Pitkän aikavälin tavoite olisi myös tarvinnut
tuekseen laajemman polkutarkastelun. Kansalaisten osallistamista selontekoprosessiin kiitettiin.
Arviointiraportit kannattavat tulevaisuusselontekojen käyttämistä vastedeskin. Suosituksiin kuuluvat muun muassa:
• selonteolle tulee harkita kaksiosaista rakennetta, jossa on yhtäältä pitkän aikavälin visioiva ja strateginen sekä
toisaalta tätä konkretisoiva lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimeenpaneva osa
• vahva tulevaisuusnäkökulma tulee taata esimerkiksi hyödyntämällä skenaarioita ja muita tulevaisuudentutkimuksen
menetelmiä
• selonteko tulee hyväksyä hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla, jotta sen linjaukset voidaan ottaa huomioon
hallituksen puolivälitarkastelussa ja toimeenpanoon jää riittävästi aikaa
• kansalaisten ja sidosryhmien osallistamiseen tulee varata riittävät voimavarat ja tulosten hyödyntäminen tulee
suunnitella ennalta
• alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa tulee kehittää uudenlaisia ja osallistavia toimintatapoja.
tulokset suosituksineen.
Tulevaisuusselonteko annettiin eduskunnalle syksyllä 2009. Selonteko ja sen taustaksi tuotettu materiaali on arvioinnin
mukaan laaja ja monipuolinen ja se luo pohjaa rationaaliselle kansalaiskeskustelulle sekä poliittiselle päätöksenteolle.
Selonteon tuottamat skenaariot hahmottelevat erilaisia tapoja toteuttaa vähäpäästöisen Suomen malli seuraavan
40 vuoden kuluessa. Selonteko antaa myös paljon oivallisia aineksia Suomen edellekävijyydelle ilmasto- ja energiapolitiikassa.
Arvioin mukaan selonteossa olisi tullut tarkastella perusteellisemmin ilmasto- ja energiapolitiikan
talousvaikutuksia ja näkökulmaa maaseudun kehittämiseen pidettiin ohuena. Pitkän aikavälin tavoite olisi myös tarvinnut
tuekseen laajemman polkutarkastelun. Kansalaisten osallistamista selontekoprosessiin kiitettiin.
Arviointiraportit kannattavat tulevaisuusselontekojen käyttämistä vastedeskin. Suosituksiin kuuluvat muun muassa:
• selonteolle tulee harkita kaksiosaista rakennetta, jossa on yhtäältä pitkän aikavälin visioiva ja strateginen sekä
toisaalta tätä konkretisoiva lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimeenpaneva osa
• vahva tulevaisuusnäkökulma tulee taata esimerkiksi hyödyntämällä skenaarioita ja muita tulevaisuudentutkimuksen
menetelmiä
• selonteko tulee hyväksyä hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla, jotta sen linjaukset voidaan ottaa huomioon
hallituksen puolivälitarkastelussa ja toimeenpanoon jää riittävästi aikaa
• kansalaisten ja sidosryhmien osallistamiseen tulee varata riittävät voimavarat ja tulosten hyödyntäminen tulee
suunnitella ennalta
• alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa tulee kehittää uudenlaisia ja osallistavia toimintatapoja.