Bkt ja kestävä hyvinvointi - yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan tilan kuvaamiseen

Abstract

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus ilmoitti ohjelmassaan (22.6.2010) käynnistävänsä ”– valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa." Valmistelutehtävää varten valtioneuvoston kanslia asetti asiantuntijaryhmän ajalle 1.10.2010–31.5.2011. Uusien mittareiden tarkastelun ohella hankkeen keskeinen tavoite oli tehdä ehdotuksia toimista, joilla nykyistä laajempi hyvinvoinnin näkökulma tuodaan vahvemmin mukaan julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmän suositukset perustuvat siihen, että kansalaisten hyvinvointia kuvaavan informaation tuottamisessa Suomen on tärkeää toimia yhdessä kansainvälisen toimijakentän kanssa niin, että kansainvälinen vertailtavuus turvataan. Työn aikana hyvinvoinnin mittaamisessa on kansainvälisellä kentällä tapahtunut paljon kehitystä, jota asiantuntijaryhmä on seurannut. Asiantuntijaryhmän mielestä indikaattoreiden jatkuvaa kehittämistä tarvitaan päättäjien informoimiseksi hyvinvoinnin ja ympäristön tilan kehityksestä. Lisäksi on tärkeää edistää hyvinvointia laaja-alaisesti kuvaavien indikaattoreiden käyttöä monipuolisen viestinnän avulla. Asiantuntijaryhmän suositukset tiivistyvät seuraaviin ehdotuksiin: 1) Hyvinvoinnin mittaristo Hallitus nimittää pikaisesti hyvinvointitutkimuksen näkökulmasta keskeisten tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen nimeämien asiantuntijoiden muodostaman työryhmän kehittämään tässä raportissa annettavien suuntaviivojen mukaisesti tiiviin hyvinvoinnin mittariston, joka tarjoaa havainnollisen kokonaiskuvan kansalaisten hyvinvoinnin tilasta ja kestävyydestä. Hyvinvointimittaristoon koottavien indikaattoreiden mielekkyyttä kansalaisten kannalta arvioidaan erikseen. Tilastokeskus koordinoi työryhmän kehittämän mittariston ylläpitoa Findikaattori.fi-palvelussa. 2) Findikaattori.fi-palvelun kehittäminen Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhteistä Findikaattori.fi-palvelua kehitetään keskeiseksi yhteiskunnan hyvinvointitiedon portaaliksi. Tämä edellyttää uusien indikaattoreiden lisäämistä palveluun, jo käytössä olevien indikaattoreiden kehittämistä sekä myös mahdollisesti kokonaan uusien indikaattorien luomista tunnistettujen tietotarpeiden, muuttuvan tietopohjan ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Palvelun käyttäjäkuntaa pyritään laajentamaan kehittämällä sen käytettävyyttä ja lisäämällä markkinointia. Findikaattorin kehitystyölle suunnataan lisäresursseja. 3) Säännölliset hyvinvoinnin arviointifoorumit Hyvinvointia sekä yhteiskunnan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä koskevan tiedon painoarvon ja käytön edistämiseksi sekä julkisen keskustelun lisäämiseksi järjestetään säännöllisesti korkean tason keskustelu- ja arviointitilaisuuksia. Tilaisuuksissa arvioidaan yhteiskunnan tilaa eri näkökulmista ja tarjotaan päättäjille asiantuntijatietoa konkreettisten politiikkaratkaisujen taustaksi. Myös hyvinvoinnin mittariston päivitykset julkaistaan hyvinvointifoorumien yhteydessä. Näihin pääministerin johdolla kokoontuviin foorumeihin kutsutaan tutkijoita, virkamiehiä, tiedontuottajia ja poliitikkoja sekä kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. Foorumien järjestämisestä vastaa valtioneuvoston kanslia.