Bkt ja kestävä hyvinvointi : Yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan tilan kuvaamiseen
valtioneuvoston kanslia
31.05.2011
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 12/2011This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703092055Tiivistelmä
Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus ilmoitti ohjelmassaan (22.6.2010) käynnistävänsä ”valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa." Valmistelutehtävää varten valtioneuvoston kanslia asetti asiantuntijaryhmän ajalle 1.10.2010–31.5.2011. Uusien mittareiden tarkastelun ohella hankkeen keskeinen tavoite oli tehdä ehdotuksia toimista, joilla nykyistä laajempi hyvinvoinnin näkökulma tuodaan vahvemmin mukaan julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.
Asiantuntijaryhmän suositukset perustuvat siihen, että kansalaisten hyvinvointia kuvaavan informaation tuottamisessa Suomen on tärkeää toimia yhdessä kansainvälisen toimijakentän kanssa niin, että kansainvälinen vertailtavuus turvataan. Työn aikana hyvinvoinnin mittaamisessa on kansainvälisellä kentällä tapahtunut paljon kehitystä, jota asiantuntijaryhmä on seurannut. Asiantuntijaryhmän mielestä indikaattoreiden jatkuvaa kehittämistä tarvitaan päättäjien informoimiseksi hyvinvoinnin ja ympäristön tilan kehityksestä. Lisäksi on tärkeää edistää hyvinvointia laaja-alaisesti kuvaavien indikaattoreiden käyttöä monipuolisen viestinnän avulla.
Asiantuntijaryhmän suositukset perustuvat siihen, että kansalaisten hyvinvointia kuvaavan informaation tuottamisessa Suomen on tärkeää toimia yhdessä kansainvälisen toimijakentän kanssa niin, että kansainvälinen vertailtavuus turvataan. Työn aikana hyvinvoinnin mittaamisessa on kansainvälisellä kentällä tapahtunut paljon kehitystä, jota asiantuntijaryhmä on seurannut. Asiantuntijaryhmän mielestä indikaattoreiden jatkuvaa kehittämistä tarvitaan päättäjien informoimiseksi hyvinvoinnin ja ympäristön tilan kehityksestä. Lisäksi on tärkeää edistää hyvinvointia laaja-alaisesti kuvaavien indikaattoreiden käyttöä monipuolisen viestinnän avulla.