Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030
Lahtinen, Markus; Esala, Lauri; Huovari, Janne; Jauhiainen, Signe; Kerkelä, Leena; Laiho, Veera; Haukkala, Hiski (2012-05-29)
Lahtinen, Markus
Esala, Lauri
Huovari, Janne
Jauhiainen, Signe
Kerkelä, Leena
Laiho, Veera
Haukkala, Hiski
valtioneuvoston kanslia
29.05.2012
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2012This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5896-88-6Tiivistelmä
Raportti tarkastelee kansainvälisen talouden keskeisiä kehityskulkuja ja murroskohtia seuraavan kahden vuosikymmenen
kuluessa ja pohtii Suomen mahdollisuuksia sopeutua niihin. Talouskasvua ylläpitävä teknologinen kehitys tulee
edelleen jatkumaan sikäli kuin riittävät yhteiskunnalliset edellytykset ja kannusteet sekä työnteolle että yrittämiselle
säilyvät. Vaurauden lisääntymisen ohella talouden kasvuvauhdin vaihtelut tulevat kuitenkin kasvamaan. Globaalitalouden
keskeiset haasteet liittyvät tuloerojen kasvuun sekä talouden ylikansalliseen hallintaan tarvittavien instituutioiden
rakentamiseen. Kansallisella tasolla muutoskyvyn merkitys kasvaa. Kehittyvien talouksien, kuten Kiinan ja Venäjän,
täytyy pystyä muuttamaan taloutensa rakenteita, jotta niiden vaurastuminen voi jatkua. Suomella on mahdollisuudet
menestyä taloudellisesti myös jatkossa. Tämä edellyttää kuitenkin talouden valmiuksien jatkuvaa parantamista.
Erityisesti työmarkkinoiden reagointikykyä pitäisi lisätä ja koulutusjärjestelmää kehittää. Innovaatiot ovat Suomen
talouden kasvun edellytys. Julkinen innovaatiopolitiikka ei saa olla liian ohjaavaa ja holhoavaa, vaan sen on keskityttävä
innovoinnin edellytysten luomiseen yrityksissä. Kansalaisten keskinäinen ja talouden instituutioihin kohdistuva
luottamus on tärkeä sopeutumista edistävä voimavara, jonka ei pidä antaa rapautua. Kansainvälisellä tasolla on
Suomen edun mukaista edistää sekä globaalin yhteistyön vahvistamista että Euroopan unionin sisäisten rakenteiden
kehittämistä. Raporttiin sisältyy täydentävä kommenttikirjoitus.
kuluessa ja pohtii Suomen mahdollisuuksia sopeutua niihin. Talouskasvua ylläpitävä teknologinen kehitys tulee
edelleen jatkumaan sikäli kuin riittävät yhteiskunnalliset edellytykset ja kannusteet sekä työnteolle että yrittämiselle
säilyvät. Vaurauden lisääntymisen ohella talouden kasvuvauhdin vaihtelut tulevat kuitenkin kasvamaan. Globaalitalouden
keskeiset haasteet liittyvät tuloerojen kasvuun sekä talouden ylikansalliseen hallintaan tarvittavien instituutioiden
rakentamiseen. Kansallisella tasolla muutoskyvyn merkitys kasvaa. Kehittyvien talouksien, kuten Kiinan ja Venäjän,
täytyy pystyä muuttamaan taloutensa rakenteita, jotta niiden vaurastuminen voi jatkua. Suomella on mahdollisuudet
menestyä taloudellisesti myös jatkossa. Tämä edellyttää kuitenkin talouden valmiuksien jatkuvaa parantamista.
Erityisesti työmarkkinoiden reagointikykyä pitäisi lisätä ja koulutusjärjestelmää kehittää. Innovaatiot ovat Suomen
talouden kasvun edellytys. Julkinen innovaatiopolitiikka ei saa olla liian ohjaavaa ja holhoavaa, vaan sen on keskityttävä
innovoinnin edellytysten luomiseen yrityksissä. Kansalaisten keskinäinen ja talouden instituutioihin kohdistuva
luottamus on tärkeä sopeutumista edistävä voimavara, jonka ei pidä antaa rapautua. Kansainvälisellä tasolla on
Suomen edun mukaista edistää sekä globaalin yhteistyön vahvistamista että Euroopan unionin sisäisten rakenteiden
kehittämistä. Raporttiin sisältyy täydentävä kommenttikirjoitus.