Liikunnan rahavirrat Suomessa 2005
Ala-Vähälä, Timo (2008-06-24)
opetus- ja kulttuuriministeriö
24.06.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:19
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-545-7Tiivistelmä
Tämä raportti sisältää katsauksen liikunnan taloutta Suomen osalta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, tilastoaineistoihin ja muihin lähteisiin.
Selvityksen perusteella liikunnan talouden volyymi oli Suomessa vuonna 2005 noin 2,6–2,7 miljardia euroa. Mukaan on laskettu suoraan liikuntaan kohdistuva kulutus, ei kuitenkaan liikuntaan liittyvää oheiskulutusta tai kulutuksen kerrannaisvaikutuksia.
Eniten liikuntaan käyttivät rahaa yksittäiset kotitaloudet, noin 1,8 miljardia euroa. Kunnat sijoittivat liikuntaan – investoinnit pois lukien – noin 367 miljoonaa euroa ja valtio opetusministeriön liikuntamäärärahoja noin 93 miljoonaa euroa.
Julkisen sektorin nettokulutusta arvioitaessa selvisi, että valtio kerää enemmän veroja ja maksuja kuin mitä se sijoittaa liikuntaan. Kuntien osalta tilanne on päinvastainen.
Valtion ja kuntien yhteenlaskettu nettokulutus liikuntaan oli kokonaisuudessaan noin 50 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan liikunnan ammatillisen koulutuksen, koulujen liikunnanopetuksen ja tutkimuksen kulut sekä niistä koituvat verotuotot. Jos nämä edellä mainitut jätetään pois, julkinen sektori sai liikunnan harrastamisesta lähes 150 miljoonan euron nettohyödyn.
Selvityksen perusteella liikunnan talouteen liittyy paljon sellaisia tutkimusaiheita, joita on toistaiseksi käsitelty vähän. Lisää tuntemusta tarvittaisiin esimerkiksi järjestökentän kokonaisvolyymista ja sisäisistä rahavirroista, kunnallisten liikelaitosten roolista liikunnan taloudessa sekä urheilun televisiointiin liittyvistä rahavirroista. Kiinnostava, mutta ilmeisen vaikea tutkimusaihe olisi, miten julkisen sektorin tuki liikunnalle vaikuttaa liikunnan harrastukseen, väestön aktiivisuuteen ja sen myötä kansanterveyteen.
Selvityksen perusteella liikunnan talouden volyymi oli Suomessa vuonna 2005 noin 2,6–2,7 miljardia euroa. Mukaan on laskettu suoraan liikuntaan kohdistuva kulutus, ei kuitenkaan liikuntaan liittyvää oheiskulutusta tai kulutuksen kerrannaisvaikutuksia.
Eniten liikuntaan käyttivät rahaa yksittäiset kotitaloudet, noin 1,8 miljardia euroa. Kunnat sijoittivat liikuntaan – investoinnit pois lukien – noin 367 miljoonaa euroa ja valtio opetusministeriön liikuntamäärärahoja noin 93 miljoonaa euroa.
Julkisen sektorin nettokulutusta arvioitaessa selvisi, että valtio kerää enemmän veroja ja maksuja kuin mitä se sijoittaa liikuntaan. Kuntien osalta tilanne on päinvastainen.
Valtion ja kuntien yhteenlaskettu nettokulutus liikuntaan oli kokonaisuudessaan noin 50 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan liikunnan ammatillisen koulutuksen, koulujen liikunnanopetuksen ja tutkimuksen kulut sekä niistä koituvat verotuotot. Jos nämä edellä mainitut jätetään pois, julkinen sektori sai liikunnan harrastamisesta lähes 150 miljoonan euron nettohyödyn.
Selvityksen perusteella liikunnan talouteen liittyy paljon sellaisia tutkimusaiheita, joita on toistaiseksi käsitelty vähän. Lisää tuntemusta tarvittaisiin esimerkiksi järjestökentän kokonaisvolyymista ja sisäisistä rahavirroista, kunnallisten liikelaitosten roolista liikunnan taloudessa sekä urheilun televisiointiin liittyvistä rahavirroista. Kiinnostava, mutta ilmeisen vaikea tutkimusaihe olisi, miten julkisen sektorin tuki liikunnalle vaikuttaa liikunnan harrastukseen, väestön aktiivisuuteen ja sen myötä kansanterveyteen.