Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla : Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta
opetus- ja kulttuuriministeriö
29.02.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-505-1Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 19.6.2006 kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan, jonka tehtävänä oli 29.2.2008 mennessä laatia julkishallinnon ohjauksen näkökulmasta ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Toimikunnan tuli antaa väliraportti 15.2.2007 mennessä. Väliraportissa ”Liikunta valintojen virrassa” (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13) kuvattiin liikuntakulttuurin nykytilaa ja kehittämishaasteita. Suositukset kuvataan loppuraportissa.
Työn yleisinä lähtökohtina ovat olleet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkasteleminen osana kansalaisten elin- ja elämäntapoja sekä liikuntapolitiikan ymmärtäminen osaksi hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa.
Liikunnan edistämisellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan toteuttamista liikunnan avulla että liikuntakulttuurin itseisarvoista kehittämistä. Hyvinvointipolitiikan kannalta keskeinen tavoite on riittämättömästi liikkuvien aktivointi. Liikuntakulttuurin sisäisessä kehittämisessä korostuu liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen.
Toimikunnan visiossa Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Liikunta ymmärretään olennaiseksi osaksi yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunnan edellytykset turvataan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävillä valinnoilla yhteisesti.
Toimikunta esittää yleisten linjausten lisäksi 43 toimenpidesuositusta. Suosituksissa painotetaan paikallistasolla – lähellä kansalaisten arkea – tehtävien ratkaisujen merkitystä. Kunnille suositellaan strategisen liikuntatyön lisäämistä osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja valtiolle kansalaistoiminnan paikallisten edellytysten vahvistamista suoralla seuratuella. Kouluja opiskelupäivän liikunnallisuutta esitetään lisättäväksi yhteistyöllä ja toisiaan täydentävillä toimenpiteillä. Osaamisen tasoa esitetään nostettavaksi niin liikunnan julkisessa hallinnossa, kansalaistoiminnassa kuin yritystoiminnassa. Opetusministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä esitetään tiivistettäväksi ja konkretisoitavaksi. Julkisen ohjauksen tehokkuutta esitetään parannettavaksi mm. indikaattoreihin perustuvan arviointijärjestelmän avulla. Julkista tukea toimikunta esittää kohdennettavaksi nykyistä tehokkaammin sellaisiin liikuntaa ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Toimikunta suosittaa liikunnan julkisten voimavarojen lisäämistä korottamalla liikunnan osuutta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.
Työn yleisinä lähtökohtina ovat olleet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkasteleminen osana kansalaisten elin- ja elämäntapoja sekä liikuntapolitiikan ymmärtäminen osaksi hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa.
Liikunnan edistämisellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan toteuttamista liikunnan avulla että liikuntakulttuurin itseisarvoista kehittämistä. Hyvinvointipolitiikan kannalta keskeinen tavoite on riittämättömästi liikkuvien aktivointi. Liikuntakulttuurin sisäisessä kehittämisessä korostuu liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen.
Toimikunnan visiossa Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Liikunta ymmärretään olennaiseksi osaksi yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunnan edellytykset turvataan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävillä valinnoilla yhteisesti.
Toimikunta esittää yleisten linjausten lisäksi 43 toimenpidesuositusta. Suosituksissa painotetaan paikallistasolla – lähellä kansalaisten arkea – tehtävien ratkaisujen merkitystä. Kunnille suositellaan strategisen liikuntatyön lisäämistä osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja valtiolle kansalaistoiminnan paikallisten edellytysten vahvistamista suoralla seuratuella. Kouluja opiskelupäivän liikunnallisuutta esitetään lisättäväksi yhteistyöllä ja toisiaan täydentävillä toimenpiteillä. Osaamisen tasoa esitetään nostettavaksi niin liikunnan julkisessa hallinnossa, kansalaistoiminnassa kuin yritystoiminnassa. Opetusministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä esitetään tiivistettäväksi ja konkretisoitavaksi. Julkisen ohjauksen tehokkuutta esitetään parannettavaksi mm. indikaattoreihin perustuvan arviointijärjestelmän avulla. Julkista tukea toimikunta esittää kohdennettavaksi nykyistä tehokkaammin sellaisiin liikuntaa ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Toimikunta suosittaa liikunnan julkisten voimavarojen lisäämistä korottamalla liikunnan osuutta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.