Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) arviointi
Rekilä, Eila (2008-02-05)
Rekilä, Eila
opetus- ja kulttuuriministeriö
05.02.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-488-7Tiivistelmä
Opetusministeriö teki 11.6.2007 päätöksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) arvioinnista ja kutsui arvioinnin suorittajaksi hallintotieteiden tohtori Eila Rekilän.
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää
- Kotuksen asema ja rooli kielentutkimuslaitoksena sekä kielipoliittisena asiantuntijana ja palvelulaitoksena ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset; sekä
- Kotuksen organisaation ja hallinnon kehittämistarpeet ottaen huomioon valtionhallinnon kehittämiselle asetetut tavoitteet.
Kotuksella on kansalliseen kulttuuriin liittyviä tehtäviä, joiden rahoittamiseen on selvä julkinen intressi. Näitä ovat kielenhuolto, tietyt valtion intressissä olevat sanakirjat, tietty aineistokokoelmien ylläpito ja näitä tukeva tutkimus. Kielipolitiikka on nousemassa esiin uutena tehtävänä. Arvioitsija ehdottaa, että Kotus säilyy valtion virastona ja toiminta muutetaan kokonaisuudessaan budjettirahoitteiseksi. Päällekkäisyydet muiden organisaatioiden kanssa tulee poistaa ja yhteistyömahdollisuudet hyödyntää. Helsingin yliopiston kanssa tulee neuvotella kirjallisuuskokoelmien tarkoituksenmukaisesta yhdistämisestä. Kotuksen asema sektoritutkimuslaitoksena ei ole selkeä ja arvioitsija ehdottaakin asian selvittämistä. Kotuksella on sekä tiedeinstituution että muistiorganisaation piirteitä. Arvioitsija ehdottaa selvitettäväksi, soveltuuko Kotuksen ohjaus paremmin kulttuuriorganisaatioiden ohjauksen yhteyteen nykyistä tiedeyksiköiden yhteydessä tapahtuvaa ohjausta paremmin.
Kotuksen moninainen tehtäväkenttä vaatii selkiinnyttämistä ja toiminnan arvoperusta kirkastamista sen suhteen, millainen tutkimus-, palvelu- ja aineisto-organisaatio Kotus haluaa ja Kotuksen halutaan olevan. Keskuksen nimen muuttaminen saattaisi selventää Kotuksen tehtävänkuvaa. Sekä tehtävän selkeyttäminen että sisäinen toiminnan kehittäminen edellyttävät strategian tarkistamista, asiakasanalyysia, henkilöstön osaamisanalyysiä ja toimintaprosessien määrittelyitä.
Kotuksen organisaatioon arvioitsija ehdottaa kahta muutosta: tutkimusosaston lakkauttamista ja hallinto-osaston ja kehittämisyksikön yhdistämistä. Neuvottelukunta ehdotetaan lakkautettavaksi ja muodostettavaksi yhteistyöryhmä yliopistojen kanssa. Johtoryhmän kokoonpanoa ehdotetaan pienennettäväksi 3–4 jäseniseksi. Johtajan tehtäviä ehdotetaan eriytettäväksi strategia- ja sisältökysymykset käsittävään johtajuuden ja hallinto- ja tukitehtävien johtamisen välillä. Lisäksi arvioitsija ehdottaa pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelman laatimista, tehtävänimikkeiden tarkistamista, kustannuslaskentajärjestelmän kehittämistä ja arviointien jatkamista.
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää
- Kotuksen asema ja rooli kielentutkimuslaitoksena sekä kielipoliittisena asiantuntijana ja palvelulaitoksena ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset; sekä
- Kotuksen organisaation ja hallinnon kehittämistarpeet ottaen huomioon valtionhallinnon kehittämiselle asetetut tavoitteet.
Kotuksella on kansalliseen kulttuuriin liittyviä tehtäviä, joiden rahoittamiseen on selvä julkinen intressi. Näitä ovat kielenhuolto, tietyt valtion intressissä olevat sanakirjat, tietty aineistokokoelmien ylläpito ja näitä tukeva tutkimus. Kielipolitiikka on nousemassa esiin uutena tehtävänä. Arvioitsija ehdottaa, että Kotus säilyy valtion virastona ja toiminta muutetaan kokonaisuudessaan budjettirahoitteiseksi. Päällekkäisyydet muiden organisaatioiden kanssa tulee poistaa ja yhteistyömahdollisuudet hyödyntää. Helsingin yliopiston kanssa tulee neuvotella kirjallisuuskokoelmien tarkoituksenmukaisesta yhdistämisestä. Kotuksen asema sektoritutkimuslaitoksena ei ole selkeä ja arvioitsija ehdottaakin asian selvittämistä. Kotuksella on sekä tiedeinstituution että muistiorganisaation piirteitä. Arvioitsija ehdottaa selvitettäväksi, soveltuuko Kotuksen ohjaus paremmin kulttuuriorganisaatioiden ohjauksen yhteyteen nykyistä tiedeyksiköiden yhteydessä tapahtuvaa ohjausta paremmin.
Kotuksen moninainen tehtäväkenttä vaatii selkiinnyttämistä ja toiminnan arvoperusta kirkastamista sen suhteen, millainen tutkimus-, palvelu- ja aineisto-organisaatio Kotus haluaa ja Kotuksen halutaan olevan. Keskuksen nimen muuttaminen saattaisi selventää Kotuksen tehtävänkuvaa. Sekä tehtävän selkeyttäminen että sisäinen toiminnan kehittäminen edellyttävät strategian tarkistamista, asiakasanalyysia, henkilöstön osaamisanalyysiä ja toimintaprosessien määrittelyitä.
Kotuksen organisaatioon arvioitsija ehdottaa kahta muutosta: tutkimusosaston lakkauttamista ja hallinto-osaston ja kehittämisyksikön yhdistämistä. Neuvottelukunta ehdotetaan lakkautettavaksi ja muodostettavaksi yhteistyöryhmä yliopistojen kanssa. Johtoryhmän kokoonpanoa ehdotetaan pienennettäväksi 3–4 jäseniseksi. Johtajan tehtäviä ehdotetaan eriytettäväksi strategia- ja sisältökysymykset käsittävään johtajuuden ja hallinto- ja tukitehtävien johtamisen välillä. Lisäksi arvioitsija ehdottaa pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelman laatimista, tehtävänimikkeiden tarkistamista, kustannuslaskentajärjestelmän kehittämistä ja arviointien jatkamista.