Suomen Etelämanner-tutkimusstrategia
opetus- ja kulttuuriministeriö
21.01.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:3
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-482-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-482-5
Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 27.2.2007 Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmän toimikaudelle 2007–2 010. Koordinaatioryhmän tehtäväksi opetusministeriö osoitti mm. Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian laatimisen yhteistyössä tiedeyhteisöjen kanssa ottaen huomioon Suomen Etelämanner-tutkimuksen arvioinnin tulokset sekä kansalliset ja globaalit polaaritutkimuksen kehittämistarpeet.
Koordinaatioryhmä on hyväksynyt Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian kokouksessaan 25.10.2007. Etelämanner-tutkimuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimustietoa, joka koskee Etelämannerta tai jolle Etelämantereelta saatava aineisto on korvaamatonta. Tutkimus voi olla joko globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta jonka toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista.
Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä määritteli Suomen Etelämanner-tutkimuksen tilasta vuonna 2015 vision, jonka mukaan mm.:
- Suomalainen Etelämanner-tutkimus on valikoiduilla alueilla kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua sekä avoin uusille avauksille
- Tutkijat käyttävät hyödyksi sekä kansalliset että kansainväliset rahoitusmahdollisuudet
- Etelämanner-tutkijoiden ja arktisten alueiden tutkijoiden vuorovaikutus on aktiivista
- Tutkimus on kansallisesti hyvin koordinoitua ja kansallinen tutkimus- ja logistiikkarahoitus ovat laadukkaan tutkimustoiminnan edellyttämällä tasolla.
- Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa ja niistä tiedotetaan yleisölle
- Suomi osallistuu Etelämannersopimusjärjestelmän päätöksentekoon
- Suomi tukee ja kehittää aktiivisesti Etelämanneralueen ympäristön kokonaisvaltaista suojelua
Keinoiksi tavoitteiden saavuttamiseksi koordinaatioryhmä määritteli seuraavat:
1. Valikoiva panostaminen tutkimuksen vahvuusalueille
2. Tutkimusyhteistyön lisääminen
3. Suomi ylläpitää tutkimusasemaa ja retkikuntatoimintaa
4. Rahoitusta myönnetään suurempina hankekokonaisuuksina
5. Tehokkaampi kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen
6. Suomi osallistuu kansainväliseen Etelämanner-sopimusjärjestelmään liittyvään yhteistyöhön
Koordinaatioryhmä on hyväksynyt Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian kokouksessaan 25.10.2007. Etelämanner-tutkimuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimustietoa, joka koskee Etelämannerta tai jolle Etelämantereelta saatava aineisto on korvaamatonta. Tutkimus voi olla joko globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta jonka toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista.
Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä määritteli Suomen Etelämanner-tutkimuksen tilasta vuonna 2015 vision, jonka mukaan mm.:
- Suomalainen Etelämanner-tutkimus on valikoiduilla alueilla kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua sekä avoin uusille avauksille
- Tutkijat käyttävät hyödyksi sekä kansalliset että kansainväliset rahoitusmahdollisuudet
- Etelämanner-tutkijoiden ja arktisten alueiden tutkijoiden vuorovaikutus on aktiivista
- Tutkimus on kansallisesti hyvin koordinoitua ja kansallinen tutkimus- ja logistiikkarahoitus ovat laadukkaan tutkimustoiminnan edellyttämällä tasolla.
- Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa ja niistä tiedotetaan yleisölle
- Suomi osallistuu Etelämannersopimusjärjestelmän päätöksentekoon
- Suomi tukee ja kehittää aktiivisesti Etelämanneralueen ympäristön kokonaisvaltaista suojelua
Keinoiksi tavoitteiden saavuttamiseksi koordinaatioryhmä määritteli seuraavat:
1. Valikoiva panostaminen tutkimuksen vahvuusalueille
2. Tutkimusyhteistyön lisääminen
3. Suomi ylläpitää tutkimusasemaa ja retkikuntatoimintaa
4. Rahoitusta myönnetään suurempina hankekokonaisuuksina
5. Tehokkaampi kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen
6. Suomi osallistuu kansainväliseen Etelämanner-sopimusjärjestelmään liittyvään yhteistyöhön