Erityisopetuksen strategia
opetus- ja kulttuuriministeriö
05.11.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-444-3Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 14.3.2006 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen pitkän tähtäimen kehittämisstrategiaksi.
Erityisopetuksen oppilaiden määrän kasvu on perusopetuksessa jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2006 erityisopetuksen oppilaista lähes puolet oli integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin ja osa lapsista sai opetusta peruskoulujen erityisryhmissä ja erityiskouluissa. Pohjoismaissa yhä useampi erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee entistä useammin omassa lähikoulussaan ja omassa luontaisesti määräytyvässä oppilasryhmässään.
Erityisopetuksen määrälliseen kasvuun ovat vaikuttaneet mm. tilastotekniset ja kuntoutuksellis-hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, erityispedagogisen tutkimuksen tuottama uusi tieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen. Edellisten lisäksi kasvua selittävät ainakin kuntien ja koulujen erilaiset hallinnolliset menettelytavat, joka näkyy merkittävinä kuntien välisinä eroina erityisopetukseen siirtojen määrissä. Ongelmallista on myös se, että erityisopetuksen tutkimus ja tilastointi kuvaavat tällä hetkellä enemmän erityisopetuksen tarjontaa kuin tarvetta. Ohjausryhmä ehdottaa mm. nykyistä käytäntöä muutettavaksi siten, että painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Ohjausryhmä kuvaa tätä käsitteellä tehostettu tuki, joka on ensisijainen tukimuoto ennen erityisopetuspäätöstä. Tehostetun tuen avulla tuettaisiin oppimista ja kasvua sekä ehkäistäisiin oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista.
Erityisopetuspäätöksen sisältöä vahvistetaan. Pääsääntöisesti määräaikaisesti tehtävässä päätöksessä tulisi jatkossa päättää laajemmin ja velvoittavammin opetuksen järjestämispaikasta, opetukseen tarvittavista resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuoltopalveluista, riittävän pienestä ryhmäkoosta sekä tarvittaessa oppimäärän yksilöllistämisestä. Lisäksi ohjausryhmä vahvistaisi pedagogisen asiantuntemuksen merkitystä.
Ohjausryhmä katsoo, että varhaiskasvatuksen siirtäminen hallinnollisesti osaksi opetustoimea mahdollistaisi erityistä tukea tarvitsevan lapsen saumattoman ja turvallisen etenemisen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Selvitetään mahdollisuus perustaa valtakunnallinen oikeusturvakeskus.
Yliopistojen tulisi tarkistaa opettajakoulutuksensa rakenteita ja sisältöjä niin, että opiskelijat saavat mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ja harjaantua käytännössä opetuksen eriyttämiseen ja erityiskasvatukseen. Erityisopettajakoulutuksen vuotuisen sisäänoton tulisi olla vähintään 500 opiskelijaa ja erityislastentarhanopettajakoulutuksen vuotuisen sisäänoton tulisi olla vähintään 100 opiskelijaa. Koulutusmäärien laajennuksen kustannukset ovat yhteensä noin 400 000 euroa/vuosi seuraavan viiden vuoden ajan kasvatustieteen alan opiskelijan koulutuksen vuosihinnan pohjalta arvioituna.
Muutosten toteuttamisen tukemiseen suunnataan valtion yleissivistävän koulutuksen opetushenkilöstön täydennyskoulutus-määrärahoja noin 1 milj. euroa/vuosi seuraavan viiden vuoden ajan.
Valtion erityiskoulujen, koulukotien ja sairaalakoulujen asema, tehtävät ja rahoitus tulisi selvittää sekä turvata näiden ja vammaisten lasten opetuksen sekä huostaan otettujen lasten opetuksen rahoitus valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna 2010.
Tunne-elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään haasteellisten oppilaiden opetuksen järjestämiseksi hoitotakuun toteutumi-nen varmistetaan ja tutkimukseen sekä hoitoon pääsyn jonotusaikoja lyhennetään.Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa suoritettavaa monitieteistä tehostetun tuen ja erityisopetuksen pedagogisen vaikuttavuuden tutkimusta tulisi vahvistaa ja tutkimusta laajentaa vammaistutkimuksen suuntaan. Valtion opetushallinnon tulisi selvittää tehostetun tuen ja erityisopetuksen tilaa ja kehittämistarpeita säännöllisesti viiden vuoden välein tehtävillä analyyseillä.
Ohjausryhmä esittää, että uudistusten, kuten lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutosten valmistelu aloitetaan lausuntokierroksen jälkeen. Tarvittavat muutoksen tulisi tehdä siten, että ne voidaan ottaa kunnissa ja kouluissa käyttöön syksyllä 2009.
Erityisopetuksen oppilaiden määrän kasvu on perusopetuksessa jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2006 erityisopetuksen oppilaista lähes puolet oli integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin ja osa lapsista sai opetusta peruskoulujen erityisryhmissä ja erityiskouluissa. Pohjoismaissa yhä useampi erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee entistä useammin omassa lähikoulussaan ja omassa luontaisesti määräytyvässä oppilasryhmässään.
Erityisopetuksen määrälliseen kasvuun ovat vaikuttaneet mm. tilastotekniset ja kuntoutuksellis-hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, erityispedagogisen tutkimuksen tuottama uusi tieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen. Edellisten lisäksi kasvua selittävät ainakin kuntien ja koulujen erilaiset hallinnolliset menettelytavat, joka näkyy merkittävinä kuntien välisinä eroina erityisopetukseen siirtojen määrissä. Ongelmallista on myös se, että erityisopetuksen tutkimus ja tilastointi kuvaavat tällä hetkellä enemmän erityisopetuksen tarjontaa kuin tarvetta. Ohjausryhmä ehdottaa mm. nykyistä käytäntöä muutettavaksi siten, että painopistettä siirretään aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Ohjausryhmä kuvaa tätä käsitteellä tehostettu tuki, joka on ensisijainen tukimuoto ennen erityisopetuspäätöstä. Tehostetun tuen avulla tuettaisiin oppimista ja kasvua sekä ehkäistäisiin oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista.
Erityisopetuspäätöksen sisältöä vahvistetaan. Pääsääntöisesti määräaikaisesti tehtävässä päätöksessä tulisi jatkossa päättää laajemmin ja velvoittavammin opetuksen järjestämispaikasta, opetukseen tarvittavista resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuoltopalveluista, riittävän pienestä ryhmäkoosta sekä tarvittaessa oppimäärän yksilöllistämisestä. Lisäksi ohjausryhmä vahvistaisi pedagogisen asiantuntemuksen merkitystä.
Ohjausryhmä katsoo, että varhaiskasvatuksen siirtäminen hallinnollisesti osaksi opetustoimea mahdollistaisi erityistä tukea tarvitsevan lapsen saumattoman ja turvallisen etenemisen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Selvitetään mahdollisuus perustaa valtakunnallinen oikeusturvakeskus.
Yliopistojen tulisi tarkistaa opettajakoulutuksensa rakenteita ja sisältöjä niin, että opiskelijat saavat mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ja harjaantua käytännössä opetuksen eriyttämiseen ja erityiskasvatukseen. Erityisopettajakoulutuksen vuotuisen sisäänoton tulisi olla vähintään 500 opiskelijaa ja erityislastentarhanopettajakoulutuksen vuotuisen sisäänoton tulisi olla vähintään 100 opiskelijaa. Koulutusmäärien laajennuksen kustannukset ovat yhteensä noin 400 000 euroa/vuosi seuraavan viiden vuoden ajan kasvatustieteen alan opiskelijan koulutuksen vuosihinnan pohjalta arvioituna.
Muutosten toteuttamisen tukemiseen suunnataan valtion yleissivistävän koulutuksen opetushenkilöstön täydennyskoulutus-määrärahoja noin 1 milj. euroa/vuosi seuraavan viiden vuoden ajan.
Valtion erityiskoulujen, koulukotien ja sairaalakoulujen asema, tehtävät ja rahoitus tulisi selvittää sekä turvata näiden ja vammaisten lasten opetuksen sekä huostaan otettujen lasten opetuksen rahoitus valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna 2010.
Tunne-elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään haasteellisten oppilaiden opetuksen järjestämiseksi hoitotakuun toteutumi-nen varmistetaan ja tutkimukseen sekä hoitoon pääsyn jonotusaikoja lyhennetään.Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa suoritettavaa monitieteistä tehostetun tuen ja erityisopetuksen pedagogisen vaikuttavuuden tutkimusta tulisi vahvistaa ja tutkimusta laajentaa vammaistutkimuksen suuntaan. Valtion opetushallinnon tulisi selvittää tehostetun tuen ja erityisopetuksen tilaa ja kehittämistarpeita säännöllisesti viiden vuoden välein tehtävillä analyyseillä.
Ohjausryhmä esittää, että uudistusten, kuten lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutosten valmistelu aloitetaan lausuntokierroksen jälkeen. Tarvittavat muutoksen tulisi tehdä siten, että ne voidaan ottaa kunnissa ja kouluissa käyttöön syksyllä 2009.