Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko - kestävällä kasvulla hyvinvointia
Vapaavuori, Jan; Lindroos, Pekka; Hjelt, Mari (2013-10-30)
Vapaavuori, Jan
Lindroos, Pekka
Hjelt, Mari
valtioneuvoston kanslia
30.10.2013
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-066-7Tiivistelmä
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko avaa Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia sekä linjaa valtioneuvoston yhteisen tahtotilan tulevaisuuden rakentamiseksi. Siinä keskitytään kestävän kasvun avaimiin kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi vuoteen 2030.
Selonteossa nostetaan esiin niitä uuden tekemisen keihäänkärkiä, jotka vaativat huomiota nyt ja vastaisuudessa. Kestävällä kasvulla hyvinvointia -tulevaisuusselonteko sisältää periaatelinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puolilla yhteiskuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin.
Selonteon valmistelu alkoi ennakointivaiheella, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2013 osoitteessa tulevaisuus.2030.fi. Ennakointivaihe antoi myös aineksia kehittää uutta suomalaista ennakointimallia. Ennakointityön lisäksi selonteko nojaa tuoreeseen tutkimukseen ja moniin valtioneuvoston jo tekemiin linjauksiin ja strategioihin. Selonteon valmistelussa on hyödynnetty myös rinnalla toteutetun itsenäisen kansainvälisen tutkimushankkeen ”Kestävän kasvun malli” tuloksia.
Selonteon luvussa 2 on valtioneuvoston visio: ”Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt.”
Lukuun 3 on koottu olennaisimpia tulevien kehityssuuntien kuvauksia. Luvussa 4 on pohdittu Suomen edellytyksiä ja vahvuuksia kestävän kasvun toteutumiseksi. Tätä seuraavissa luvuissa on kuvattu tärkeimpiä kestävän kasvun edellytystekijöitä. Näitä ovat yritysten toimintaympäristö ja yritystoiminnan monipuolisuus (luku 5), työ, oppiminen ja yrittäjyys (luku 6), sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus (luku 7) sekä julkisen sektorin toiminta kestävän kasvun tukena (luku 8). Lukuun 9 on koottu yhteenveto valtioneuvoston tavoitteista ja toimintalinjauksista.
Selonteossa nostetaan esiin niitä uuden tekemisen keihäänkärkiä, jotka vaativat huomiota nyt ja vastaisuudessa. Kestävällä kasvulla hyvinvointia -tulevaisuusselonteko sisältää periaatelinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puolilla yhteiskuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin.
Selonteon valmistelu alkoi ennakointivaiheella, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2013 osoitteessa tulevaisuus.2030.fi. Ennakointivaihe antoi myös aineksia kehittää uutta suomalaista ennakointimallia. Ennakointityön lisäksi selonteko nojaa tuoreeseen tutkimukseen ja moniin valtioneuvoston jo tekemiin linjauksiin ja strategioihin. Selonteon valmistelussa on hyödynnetty myös rinnalla toteutetun itsenäisen kansainvälisen tutkimushankkeen ”Kestävän kasvun malli” tuloksia.
Selonteon luvussa 2 on valtioneuvoston visio: ”Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vastuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt.”
Lukuun 3 on koottu olennaisimpia tulevien kehityssuuntien kuvauksia. Luvussa 4 on pohdittu Suomen edellytyksiä ja vahvuuksia kestävän kasvun toteutumiseksi. Tätä seuraavissa luvuissa on kuvattu tärkeimpiä kestävän kasvun edellytystekijöitä. Näitä ovat yritysten toimintaympäristö ja yritystoiminnan monipuolisuus (luku 5), työ, oppiminen ja yrittäjyys (luku 6), sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus (luku 7) sekä julkisen sektorin toiminta kestävän kasvun tukena (luku 8). Lukuun 9 on koottu yhteenveto valtioneuvoston tavoitteista ja toimintalinjauksista.