Turvassa? Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa
Kekki, Tuula; Mankkinen, Teija (2016-03-08)
Kekki, Tuula
Mankkinen, Teija
valtioneuvoston kanslia
08.03.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-214-2Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin yksilön ja yhteisön suhdetta sekä kansalaisturvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, selviytymistä häiriötilanteista, erilaisten riskitilanteiden todennäköisyyttä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä.
Perhe, läheiset ihmiset ja muut ihmissuhteet nousivat kyselyssä yleisimmin nimetyiksi asioiksi, jotka tuovat vastaajille turvaa. Muita yleisesti nimettyjä tekijöitä olivat oma koti, toimeentulo, työ ja terveys. Valtaosa vastaajista ilmoitti, että hän pitää säännöllisesti yhteyttä muihin ihmisiin, voi kertoa avoimesti omista asioistaan ystävilleen ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään.
Tulosten mukaan kansalaiset eivät olleet varautuneet kovin hyvin esimerkiksi ongelmiin juoksevan veden, sähkön tai elintarvikkeiden saatavuudessa. Vastaajat eivät pitäneet myöskään erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Kaikkien todennäköisimpänä uhkana vastaajat pitivät ennen kaikkea taloudellisen taantuman pitkittymistä. Myös hallituksen sisä- sekä ulkopoliittiset päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavat ongelmat nousivat vastaajien mielestä muun muassa terrorismia tai pakolaistulvaa todennäköisemmäksi.
Kyselyn mukaan vastaajat olivat huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta Suomessa. Kyselyssä ilmenee, että matala koulutus- ja tulotaso olivat yhteydessä epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen. Esimerkiksi mitä matalampi koulutustaso vastaajilla oli, sitä useampi oli sitä mieltä, että eduskunta ei huolehdi riittävästi kansalaisten turvallisuudesta.
Perhe, läheiset ihmiset ja muut ihmissuhteet nousivat kyselyssä yleisimmin nimetyiksi asioiksi, jotka tuovat vastaajille turvaa. Muita yleisesti nimettyjä tekijöitä olivat oma koti, toimeentulo, työ ja terveys. Valtaosa vastaajista ilmoitti, että hän pitää säännöllisesti yhteyttä muihin ihmisiin, voi kertoa avoimesti omista asioistaan ystävilleen ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään.
Tulosten mukaan kansalaiset eivät olleet varautuneet kovin hyvin esimerkiksi ongelmiin juoksevan veden, sähkön tai elintarvikkeiden saatavuudessa. Vastaajat eivät pitäneet myöskään erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Kaikkien todennäköisimpänä uhkana vastaajat pitivät ennen kaikkea taloudellisen taantuman pitkittymistä. Myös hallituksen sisä- sekä ulkopoliittiset päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavat ongelmat nousivat vastaajien mielestä muun muassa terrorismia tai pakolaistulvaa todennäköisemmäksi.
Kyselyn mukaan vastaajat olivat huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta Suomessa. Kyselyssä ilmenee, että matala koulutus- ja tulotaso olivat yhteydessä epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen. Esimerkiksi mitä matalampi koulutustaso vastaajilla oli, sitä useampi oli sitä mieltä, että eduskunta ei huolehdi riittävästi kansalaisten turvallisuudesta.