Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristö-vaatimusten yhteensovittaminen Suomessa
Yliskylä-Peuralahti, Johanna; Ala-Rämi, Katariina; Rova, Risto; Kolli, Tanja; Pongracz, Eva (2016-03-24)
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
24.03.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-219-7Tiivistelmä
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä.
Polaarikoodin voimaantulon valmistelua varten viranomaiset Suomessa käynnistivät selvityshankkeen "Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen Suomessa (POLARCODE)".
Hanke toteutettiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän yhteistyönä. Polaarikoodin voimaantulo tukee Suomen arktisen strategian tavoitteita olla jatkossa arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtava asiantuntija sekä pitää suomalaisyritykset jatkossa vahvasti mukana etenkin arktisten alueiden kehittämisessä ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Polaarialueiden ympäristön tilan kannalta erityisesti laivojen painolastivesiä ja ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat rajoitukset olisivat merkittäviä. Polaarikoodiin ei kuitenkaan vielä sisälly näitä päästöjä koskevia rajoituksia.
Painolastivesilaitteistojen toimivuuteen Polaarialueiden kylmissä oloissa liittyy lukuisia epävarmuuksia. IMO:n Painolastivesiyleissopimuksen voimaantulolla voi olla myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle meriteknologiateollisuudelle (clean tech), kun markkinat uusille painolastiveden käsittelyjärjestelmille laajenevat.
Laivojen lyhytikäisten mustahiilipäästöjen torjunta toisi merkittäviä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Torjuntamenetelmien kehitys vaatii standardoidun mustahiilen mittausmenetelmän kehittämisen, jotta mahdollinen päästövähennystarve täsmentyisi. NOx-, SOx- ja CO2 -päästöteknologioiden kehittäminen, parantaminen tai näiden teknologioiden yhdistäminen myös mustahiilipäästöille soveltuvaksi toisi markkinaetua. Suomen rooli on tukea IMO:a tässä työssä.
Polaarikoodin voimaantulon valmistelua varten viranomaiset Suomessa käynnistivät selvityshankkeen "Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen Suomessa (POLARCODE)".
Hanke toteutettiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän yhteistyönä. Polaarikoodin voimaantulo tukee Suomen arktisen strategian tavoitteita olla jatkossa arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtava asiantuntija sekä pitää suomalaisyritykset jatkossa vahvasti mukana etenkin arktisten alueiden kehittämisessä ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Polaarialueiden ympäristön tilan kannalta erityisesti laivojen painolastivesiä ja ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat rajoitukset olisivat merkittäviä. Polaarikoodiin ei kuitenkaan vielä sisälly näitä päästöjä koskevia rajoituksia.
Painolastivesilaitteistojen toimivuuteen Polaarialueiden kylmissä oloissa liittyy lukuisia epävarmuuksia. IMO:n Painolastivesiyleissopimuksen voimaantulolla voi olla myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle meriteknologiateollisuudelle (clean tech), kun markkinat uusille painolastiveden käsittelyjärjestelmille laajenevat.
Laivojen lyhytikäisten mustahiilipäästöjen torjunta toisi merkittäviä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Torjuntamenetelmien kehitys vaatii standardoidun mustahiilen mittausmenetelmän kehittämisen, jotta mahdollinen päästövähennystarve täsmentyisi. NOx-, SOx- ja CO2 -päästöteknologioiden kehittäminen, parantaminen tai näiden teknologioiden yhdistäminen myös mustahiilipäästöille soveltuvaksi toisi markkinaetua. Suomen rooli on tukea IMO:a tässä työssä.