Liite 1: Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä - haastatteluraportti
Hintikka, Kari A.; Kekkonen, Taru; Partanen, Vesa (2016-05-04)
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
04.05.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-252-4Tiivistelmä
Tämä haastatteluraportti täydentää selvitystä Oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016). Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opekatyökalua käyttäen.
Raporttiin haastateltiin viittä koulujen digitalisaation edelläkävijäkuntaa. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Haastateltavat kunnat valittiin Opekaaineistosta valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti ja erikokoisista kunnista pienistä suuriin. Vaikka kuntien toimintamalleissa oli luonnollisesti eronsa, niin onnistuneessa digitalisaatiossa oli myös runsaasti yhteneväisiä piirteitä. Näitä ovat arvopohjainen tahtotila ja kaikkien osallistumismahdollisuudet, tarvelähtöinen vertaiskoulutus, syklinen pilotointi ja kehitystyö sekä koordinoitu itseorganisoituminen prosessissa ja koulujen autonomia.
Digitalisaatio ei ole myöskään vain tekninen projekti vaan yksilölliseen kokemukseen kytkeytyvä omaksumisprojekti, jossa suhtautuminen vaihtelee innokkaasta omaksumisesta välttämättömään tai pakonomaiseen. Omaksumiskynnystä voidaan madaltaa esimerkiksi tarjoamalla monimuotoisesti yksilöllistä ja henkilökohtaista opastusta ja koulutusta, kuten opettajien vertaisoppiminen. Digitalisaation läpikäyneiden koulujen rehtorit ja opettajat eivät pitäneet sitä itseisarvona vaan vertasivat teknologiaa nykyajan kynään ja paperiin. Muun muassa mobiililaitteita ja pilvipalveluita käytetään näissä kouluissa
arkisesti mutta vain kun se on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.
Raporttiin haastateltiin viittä koulujen digitalisaation edelläkävijäkuntaa. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Haastateltavat kunnat valittiin Opekaaineistosta valtakunnallisesti mahdollisimman kattavasti ja erikokoisista kunnista pienistä suuriin. Vaikka kuntien toimintamalleissa oli luonnollisesti eronsa, niin onnistuneessa digitalisaatiossa oli myös runsaasti yhteneväisiä piirteitä. Näitä ovat arvopohjainen tahtotila ja kaikkien osallistumismahdollisuudet, tarvelähtöinen vertaiskoulutus, syklinen pilotointi ja kehitystyö sekä koordinoitu itseorganisoituminen prosessissa ja koulujen autonomia.
Digitalisaatio ei ole myöskään vain tekninen projekti vaan yksilölliseen kokemukseen kytkeytyvä omaksumisprojekti, jossa suhtautuminen vaihtelee innokkaasta omaksumisesta välttämättömään tai pakonomaiseen. Omaksumiskynnystä voidaan madaltaa esimerkiksi tarjoamalla monimuotoisesti yksilöllistä ja henkilökohtaista opastusta ja koulutusta, kuten opettajien vertaisoppiminen. Digitalisaation läpikäyneiden koulujen rehtorit ja opettajat eivät pitäneet sitä itseisarvona vaan vertasivat teknologiaa nykyajan kynään ja paperiin. Muun muassa mobiililaitteita ja pilvipalveluita käytetään näissä kouluissa
arkisesti mutta vain kun se on pedagogisesti tarkoituksenmukaista.