Rikollista tekoa koskevien tietojen arvioinnista turvallisuusselvitysmenettelyssä
oikeusministeriö
04.04.2017
Julkaisusarja:
Arviointikriteerilautakunnan tulkintasuosituksia 1/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-578-2Tiivistelmä
Valtioneuvoston asettaman arviointikriteerilautakunnan tehtävänä on esittää tulkintasuosituksia turvallisuusselvityslain soveltamisesta. Tulkintasuositukset eivät ole sitovia.
Tässä tulkintasuosituksessa selostetaan turvallisuusselvitysmenettely sekä esitetään suosituksia siitä, miten turvallisuusselvityksessä esiin tulleita rikollisia tekoja tulisi arvioida. Turvallisuusselvitys täydentää muita turvallisuusjärjestelyjä. Selvitys voidaan tehdä vain asianomaisen henkilön suostumuksella. Selvityksen tekee Suojelupoliisi tai Pääesikunta. Jos selvityksessä tulee esiin rikollisia tekoja, viranomainen harkitsee, mitä tietoja selvityksen kohteen työnantajalle annetaan.
Tietojen antamista harkittaessa keskeisessä asemassa ovat turvallisuusselvityslain 11 §:ssä säädetyt arviointikriteerit. Arviointikriteereitä käsitellään tulkintasuosituksessa esimerkein. Tietojen antamista koskevaan harkintaan vaikuttavat myös yleiset laintulkintaperiaatteet sekä tietojen käytön rajoittamista koskevat säännökset. Turvallisuusselvityslain mukaan rikollista tekoa arvioitaessa Suojelupoliisin ja Pääesikunnan on otettava erityisesti huomioon: 1) teosta kulunut aika, 2) selvityksen kohteen ikä tekohetkellä, 3) tekojen toistuvuus ja niiden osoittama piittaamattomuus toisten oikeuksista taikka harkintakyvyn puutteesta, 4) seuraamusten ankaruus ja 5) teon luonne tai merkittävyys suhteessa selvityksen perustana olevaan tehtävän kannalta.
Arviointikriteerilautakunta katsoo, että turvallisuusselvityksen lopputulos muodostuu kriteerien samanaikaisesta huomioon ottamisesta ja kokonaisharkinnasta. Keskeisimpänä arviointikriteerinä voidaan pitää rikollisen teon merkitystä ja suhdetta siihen tehtävään, jota varten turvallisuusselvitys tehdään.
Tulkintasuositus ei koske työnantajan tekemää nimitysharkintaa. Tulkintasuosituksessa käsitellään myös turvallisuusselvitystodistukseen liittyviä erityispiirteitä.
Tässä tulkintasuosituksessa selostetaan turvallisuusselvitysmenettely sekä esitetään suosituksia siitä, miten turvallisuusselvityksessä esiin tulleita rikollisia tekoja tulisi arvioida. Turvallisuusselvitys täydentää muita turvallisuusjärjestelyjä. Selvitys voidaan tehdä vain asianomaisen henkilön suostumuksella. Selvityksen tekee Suojelupoliisi tai Pääesikunta. Jos selvityksessä tulee esiin rikollisia tekoja, viranomainen harkitsee, mitä tietoja selvityksen kohteen työnantajalle annetaan.
Tietojen antamista harkittaessa keskeisessä asemassa ovat turvallisuusselvityslain 11 §:ssä säädetyt arviointikriteerit. Arviointikriteereitä käsitellään tulkintasuosituksessa esimerkein. Tietojen antamista koskevaan harkintaan vaikuttavat myös yleiset laintulkintaperiaatteet sekä tietojen käytön rajoittamista koskevat säännökset. Turvallisuusselvityslain mukaan rikollista tekoa arvioitaessa Suojelupoliisin ja Pääesikunnan on otettava erityisesti huomioon: 1) teosta kulunut aika, 2) selvityksen kohteen ikä tekohetkellä, 3) tekojen toistuvuus ja niiden osoittama piittaamattomuus toisten oikeuksista taikka harkintakyvyn puutteesta, 4) seuraamusten ankaruus ja 5) teon luonne tai merkittävyys suhteessa selvityksen perustana olevaan tehtävän kannalta.
Arviointikriteerilautakunta katsoo, että turvallisuusselvityksen lopputulos muodostuu kriteerien samanaikaisesta huomioon ottamisesta ja kokonaisharkinnasta. Keskeisimpänä arviointikriteerinä voidaan pitää rikollisen teon merkitystä ja suhdetta siihen tehtävään, jota varten turvallisuusselvitys tehdään.
Tulkintasuositus ei koske työnantajan tekemää nimitysharkintaa. Tulkintasuosituksessa käsitellään myös turvallisuusselvitystodistukseen liittyviä erityispiirteitä.