Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan
Rautiainen, Pauli; Lavapuro, Juha; Hartzell, Jari; Lehtinen, Emma; Meriläinen, Niina; Neuvonen, Riku; Todorov, Elina (2016-10-03)
Avaa tiedosto
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
03.10.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-284-5Tiivistelmä
Julkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeusindikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ihmisoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmisoikeusindikaattorikehikkoa.
Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seurannan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja.
Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia:
· Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoikeuskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa.
· Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittämistä.
· Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta somalainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön.
· Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistamiseen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi.
· Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lainvalmistelutyötä.
Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seurannan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja.
Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia:
· Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoikeuskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa.
· Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittämistä.
· Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta somalainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön.
· Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistamiseen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi.
· Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lainvalmistelutyötä.