Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä
Happonen, Risto-Pekka (2007-08-23)
Happonen, Risto-Pekka
opetus- ja kulttuuriministeriö
23.08.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-415-3Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 23.5.2007 selvitysmiehen esittämään rakenteellisen kehittämissuunnitelma hammaslääkärikoulutuksen valtakunnalliseksi järjestämiseksi ja tekemään ehdotuksen mahdollisesti tarvittavan koulutusmäärän lisäämiseksi. Toimeksiantoon kuului myös ottaa kantaa Itä-Suomen hammaslääkärivajeen korjaamiseen. Toimeksiannon taustalla ovat mm. hammaslääkäripula ja hammaslääkärikoulutuksen läpäisevyysongelmat.
Hammaslääkäripulan korjaamiseksi selvitysmies esittää hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nykyisestä noin sadasta 160:een (tutkintotavoite 150 tutkintoa vuodessa). Lisäys tulisi toteuttaa vuoden 2008 opiskelijavalintojen yhteydessä. Koulutusmäärää tulee seurata ja tarkistaa jatkuvasti hoitopalvelujen saatavuuden, valmistuvien hammaslääkärien ja hammaslääkärien työllisyystilanteen perusteella. Koulutuksen läpäisevyyttä parannetaan lisäämällä hammaslääketieteen opinto-osioita alkuvaiheen (prekliiniseen) opetukseen ja korjaamalla opetusympäristöä. Kliinisen koulutuksen tasoa ja oppimista parannetaan lisäämällä kliinisten opettajien määrää opetusterveyskeskuksissa.
Hammaslääkärikoulutuksen rakennetta esitetään kehitettäväksi niin, että kliinisen koulutuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä erikseen sovittavien terveyskeskusten ja kaikkien lääketieteellistä koulutusta antavien yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Uudistus lisää kliinisen koulutuksen monipuolisuutta ja opiskelijoiden perehtymistä palvelujärjestelmän toimintaan, parantaa mahdollisuuksia turvata pitkäjänteisesti hoitopalvelujen saatavuus maan eri osissa ja antaa nykyistä paremmat edellytykset palvelujärjestelmän kehittämiselle. Yliopistojen hammaslääketieteen laitokset järjestävät tarvittavan koulutuksen yhteistyöyksiköissä opiskelijoiden kliinisen hoitoharjoittelun ohjaukseen osallistuville. Kliinisen koulutuksen hajauttamisen toteuttamisessa on otettava erityisesti huomioon opiskelijoiden sosiaalisten tarpeiden ja taloudellisen aseman turvaaminen. Koulutuksen parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet edellyttävät riittävän rahoituksen turvaamista koulutusalalle.
Hammaslääkärikoulutusta ja sen kehittämistä tulee toteuttaa nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa lääkärikoulutuksen ja suun terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa.
Itä-Suomen ja Keski-Suomen vaikean hammaslääkäritilanteen pysyväksi korjaamiseksi selvitysmies ehdottaa hammaslääkärikoulutuksen käynnistämistä Kuopion yliopistossa.
Ehdotetun uuden koulutusyksikön käynnistämisen ja hammaslääkärien koulutusmäärän lisäämisen vuosittaiset kustannukset ovat opetusministeriön hallinnonalalla yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Terveyspalvelujärjestelmän yksiköille ja opiskelijoille hajautetusta kliinisestä hoitoharjoittelusta aiheutuvat kustannukset ehdotetaan korvattavaksi lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen erityisvaltionosuudesta.
Raportissa ehdotetaan tarkennuksia hammaslääkärikoulutuksen erityisvaltionosuuden maksuperusteisiin.
Hammaslääkäripulan korjaamiseksi selvitysmies esittää hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nykyisestä noin sadasta 160:een (tutkintotavoite 150 tutkintoa vuodessa). Lisäys tulisi toteuttaa vuoden 2008 opiskelijavalintojen yhteydessä. Koulutusmäärää tulee seurata ja tarkistaa jatkuvasti hoitopalvelujen saatavuuden, valmistuvien hammaslääkärien ja hammaslääkärien työllisyystilanteen perusteella. Koulutuksen läpäisevyyttä parannetaan lisäämällä hammaslääketieteen opinto-osioita alkuvaiheen (prekliiniseen) opetukseen ja korjaamalla opetusympäristöä. Kliinisen koulutuksen tasoa ja oppimista parannetaan lisäämällä kliinisten opettajien määrää opetusterveyskeskuksissa.
Hammaslääkärikoulutuksen rakennetta esitetään kehitettäväksi niin, että kliinisen koulutuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä erikseen sovittavien terveyskeskusten ja kaikkien lääketieteellistä koulutusta antavien yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Uudistus lisää kliinisen koulutuksen monipuolisuutta ja opiskelijoiden perehtymistä palvelujärjestelmän toimintaan, parantaa mahdollisuuksia turvata pitkäjänteisesti hoitopalvelujen saatavuus maan eri osissa ja antaa nykyistä paremmat edellytykset palvelujärjestelmän kehittämiselle. Yliopistojen hammaslääketieteen laitokset järjestävät tarvittavan koulutuksen yhteistyöyksiköissä opiskelijoiden kliinisen hoitoharjoittelun ohjaukseen osallistuville. Kliinisen koulutuksen hajauttamisen toteuttamisessa on otettava erityisesti huomioon opiskelijoiden sosiaalisten tarpeiden ja taloudellisen aseman turvaaminen. Koulutuksen parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet edellyttävät riittävän rahoituksen turvaamista koulutusalalle.
Hammaslääkärikoulutusta ja sen kehittämistä tulee toteuttaa nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa lääkärikoulutuksen ja suun terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa.
Itä-Suomen ja Keski-Suomen vaikean hammaslääkäritilanteen pysyväksi korjaamiseksi selvitysmies ehdottaa hammaslääkärikoulutuksen käynnistämistä Kuopion yliopistossa.
Ehdotetun uuden koulutusyksikön käynnistämisen ja hammaslääkärien koulutusmäärän lisäämisen vuosittaiset kustannukset ovat opetusministeriön hallinnonalalla yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Terveyspalvelujärjestelmän yksiköille ja opiskelijoille hajautetusta kliinisestä hoitoharjoittelusta aiheutuvat kustannukset ehdotetaan korvattavaksi lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen erityisvaltionosuudesta.
Raportissa ehdotetaan tarkennuksia hammaslääkärikoulutuksen erityisvaltionosuuden maksuperusteisiin.