Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista
opetus- ja kulttuuriministeriö
14.08.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:38
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-409-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-409-2
Tiivistelmä
Raportissa on kuvattu yliopistosektorin kauppatieteellinen ala ja ammattikorkeakoulusektorin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhtenä kokonaisuutena. Luvussa 2 on esitetty selvityksen lähtökohdat ja toimeksianto. Luvussa 3 kuvataan liiketoimintaosaamisen merkitys Suomen kilpailukyvylle, globaalissa ja kansallisessa kontekstissa, ja luvussa 4 esitetään liiketoimintaosaamisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen nykytilanne Suomessa. Luvussa 5 kuvataan kilpailukykyinen liiketoimintaosaamisen korkeakoulun koulutus- ja tutkimusyksikkö. Suositukset siitä, miten liiketoimintaosaamisen koulutus ja tutkimus tulee tulevaisuudessa järjestää ja mitoittaa korkeakouluissa, on esitetty luvussa 6.
Keskeisimmät suositukset ovat seuraavat:
1. Koulutuksen mitoitus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa:
- Pyritään valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden määrän kasvuun lähivuosina ja lisätään ylempien amk-tutkintojen määrää lievästi.
- Opiskelija–opettaja-suhde korkeakouluissa tarvitsee merkittävän korjauksen.
2. Rakenteellisen kehittämisen toimet:
- Kehitetään yliopistosektoria vahvistamalla nykyistä rakennetta ja olemassa olevia yksiköitä. Suomeen ei tarvitse perustaa uusia kauppatieteellisiä tiedekuntia tai muita yksikköjä.
- Ruotsinkieliset korkeakoulut keskittävät liiketoimintaosaamisensa kahteen kampuskaupunkiin – Helsinkiin ja Vaasaan.
- Ammattikorkeakouluissa jatketaan yksikkökoon suurentamista ja alueellista uudelleen kohdentamista.
3. Työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä:
- Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusyhteistyötä alueelliset erityispiirteet huomioiden.
- Lisätään merkittävästi kehittämisaktiviteetteja ja yhteistyötä työelämään kytkeytyvässä täydennyskoulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa.
4. Työnjako tutkimustoiminnassa:
- Opetusministeriö kehittää tulosmittareita (tulosohjaus), jotka tukevat yksiköiden erikoistumista.
- Yliopistot ja ammattikorkeakoulut perustavat yhteisiä innovaatio-/tutkimuskeskuksia, yhteensä 5–6 kappaletta, niille paikkakunnille, missä jo on kriittistä osaamismassaa.
5. Koulutusohjelmarakenne: yliopistojen maisteriohjelmien ja ylempien amk-tutkintojen rooli ja tarve:
- Työelämässä tarvitaan monipuolista koulutusta ja erilaisia osaajia. Sen vuoksi sekä yliopistojen erilliset maisteriohjelmat että ammattikorkeakoulujen ylemmät AMK-tutkinnot ovat tarpeellisia ja edustavat erilaista keskenään koulutusmallia ja -kulttuuria
- Siirrytään oppiainekohtaisista koulutusohjelmista monipuolisiin liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmiin.
- Toimiva koordinaatio ja työnjako maisteriohjelmien ja ylempien AMK-tutkintojen kesken on välttämätöntä. Liike-toimintaosaamisen vahvistamista palvelee, että alueellisesti räätälöityihin kauppatieteellisiin maisteriohjelmiin ja liiketalouden ylempiin AMK-tutkintoihin voidaan hyväksyä toisen sektorin tutkinnon perusteella ja myös harkitusti pohjakoulutukseltaan muiden alojen osaajia.
Keskeisimmät suositukset ovat seuraavat:
1. Koulutuksen mitoitus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa:
- Pyritään valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden määrän kasvuun lähivuosina ja lisätään ylempien amk-tutkintojen määrää lievästi.
- Opiskelija–opettaja-suhde korkeakouluissa tarvitsee merkittävän korjauksen.
2. Rakenteellisen kehittämisen toimet:
- Kehitetään yliopistosektoria vahvistamalla nykyistä rakennetta ja olemassa olevia yksiköitä. Suomeen ei tarvitse perustaa uusia kauppatieteellisiä tiedekuntia tai muita yksikköjä.
- Ruotsinkieliset korkeakoulut keskittävät liiketoimintaosaamisensa kahteen kampuskaupunkiin – Helsinkiin ja Vaasaan.
- Ammattikorkeakouluissa jatketaan yksikkökoon suurentamista ja alueellista uudelleen kohdentamista.
3. Työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä:
- Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusyhteistyötä alueelliset erityispiirteet huomioiden.
- Lisätään merkittävästi kehittämisaktiviteetteja ja yhteistyötä työelämään kytkeytyvässä täydennyskoulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa.
4. Työnjako tutkimustoiminnassa:
- Opetusministeriö kehittää tulosmittareita (tulosohjaus), jotka tukevat yksiköiden erikoistumista.
- Yliopistot ja ammattikorkeakoulut perustavat yhteisiä innovaatio-/tutkimuskeskuksia, yhteensä 5–6 kappaletta, niille paikkakunnille, missä jo on kriittistä osaamismassaa.
5. Koulutusohjelmarakenne: yliopistojen maisteriohjelmien ja ylempien amk-tutkintojen rooli ja tarve:
- Työelämässä tarvitaan monipuolista koulutusta ja erilaisia osaajia. Sen vuoksi sekä yliopistojen erilliset maisteriohjelmat että ammattikorkeakoulujen ylemmät AMK-tutkinnot ovat tarpeellisia ja edustavat erilaista keskenään koulutusmallia ja -kulttuuria
- Siirrytään oppiainekohtaisista koulutusohjelmista monipuolisiin liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmiin.
- Toimiva koordinaatio ja työnjako maisteriohjelmien ja ylempien AMK-tutkintojen kesken on välttämätöntä. Liike-toimintaosaamisen vahvistamista palvelee, että alueellisesti räätälöityihin kauppatieteellisiin maisteriohjelmiin ja liiketalouden ylempiin AMK-tutkintoihin voidaan hyväksyä toisen sektorin tutkinnon perusteella ja myös harkitusti pohjakoulutukseltaan muiden alojen osaajia.