Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia
valtioneuvoston kanslia
10.04.2014
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2014This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-123-7Tiivistelmä
Valtioneuvoston periaatepäätös siviilikriisinhallinnan kansallisesta strategiasta perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jossa
edellytetään, että Suomi panostaa voimakkaasti siviilikriisinhallintaan ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään.
Päivitetty siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia sisältää Suomen siviilikriisinhallinnan vision sekä määrittelee tavoitteet
Suomen osallistumisen edelleen vahvistamiseksi ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen ja osaamisen kehittämiseksi. Strategiassa
huomioidaan kriisinhallinnan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian päivittämisestä on päätetty hallitusohjelmassa, jossa todetaan että ”Suomi panostaa
voimakkaasti siviilikriisinhallintaan, ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään”. Siviilikriisinhallinnan kansallinen
strategia laadittiin vuonna 2008.
Päivitetyn siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaan siviilikriisinhallinta on osa keinovalikoimaa, jolla Suomi osallistuu
pyrkimyksiin ehkäistä kriisien ja niiden vaikutusten leviämistä. Strategian vision mukaan Suomi on aktiivinen vaikuttaja ja
edelläkävijä Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallinnan toiminnassa ja kehittämisessä. Tavoitteena
on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja
yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja
kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös kiinnittää huomiota naisten asemaan kriisinhallinnassa ja konflikteissa.
Strategia määrittelee tavoitteet Suomen osallistumisen edelleen vahvistamiseksi sekä siviilikriisinhallinnan voimavarojen ja
osaamisen kehittämiseksi. Strategiassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, mukaan lukien EU:n
Lissabonin sopimuksen voimaantulo. Kriisinhallinnan vaikuttavuus on teema, johon kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Siviilikriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhallinnan tehtävät voivat olla tuki-, tarkkailu-,
neuvonanto- ja koulutustehtäviä tai esimerkiksi poliisisektorin toimeenpanevia tehtäviä. Siviilikriisinhallinnalla edistetään myös
rajat ylittävien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.
Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian päivitys on valmisteltu ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyönä.
Siviilikriisinhallinnan neuvottelukunnan tehtävänä on ollut seurata strategian päivittämistä.
edellytetään, että Suomi panostaa voimakkaasti siviilikriisinhallintaan ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään.
Päivitetty siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia sisältää Suomen siviilikriisinhallinnan vision sekä määrittelee tavoitteet
Suomen osallistumisen edelleen vahvistamiseksi ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen ja osaamisen kehittämiseksi. Strategiassa
huomioidaan kriisinhallinnan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian päivittämisestä on päätetty hallitusohjelmassa, jossa todetaan että ”Suomi panostaa
voimakkaasti siviilikriisinhallintaan, ja Suomen siviilikriisinhallintastrategia päivitetään”. Siviilikriisinhallinnan kansallinen
strategia laadittiin vuonna 2008.
Päivitetyn siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaan siviilikriisinhallinta on osa keinovalikoimaa, jolla Suomi osallistuu
pyrkimyksiin ehkäistä kriisien ja niiden vaikutusten leviämistä. Strategian vision mukaan Suomi on aktiivinen vaikuttaja ja
edelläkävijä Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallinnan toiminnassa ja kehittämisessä. Tavoitteena
on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja
yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja
kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös kiinnittää huomiota naisten asemaan kriisinhallinnassa ja konflikteissa.
Strategia määrittelee tavoitteet Suomen osallistumisen edelleen vahvistamiseksi sekä siviilikriisinhallinnan voimavarojen ja
osaamisen kehittämiseksi. Strategiassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, mukaan lukien EU:n
Lissabonin sopimuksen voimaantulo. Kriisinhallinnan vaikuttavuus on teema, johon kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Siviilikriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhallinnan tehtävät voivat olla tuki-, tarkkailu-,
neuvonanto- ja koulutustehtäviä tai esimerkiksi poliisisektorin toimeenpanevia tehtäviä. Siviilikriisinhallinnalla edistetään myös
rajat ylittävien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.
Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian päivitys on valmisteltu ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyönä.
Siviilikriisinhallinnan neuvottelukunnan tehtävänä on ollut seurata strategian päivittämistä.