Opettajatarve maahanmuuttajataustaisten opetuksessa ja koulutuksessa
opetus- ja kulttuuriministeriö
12.06.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:32
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-385-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-385-9
Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli arvioida ja ennakoida yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen maahanmuuttajaopetuksessa tarvittavien opettajien määrää vuosina 2007–2012. Työryhmän tuli tehdä ehdotus maahanmuuttajaopetuksessa tarvittavien opettajien koulutuksen määrällisistä ratkaisuista.
Työryhmä käytti maahanmuuttajataustainen-käsitettä yleiskäsitteenä, joka kuvaa kaikkia ulkomailla syntyneitä tai maahan muuttaneita henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ovat muun muassa pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat ja muut ulkomaalaiset sekä turvapaikanhakijat. Maahanmuuttajataustaisia ovat myös henkilöt, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla. Muut työryhmän työn kannalta keskeiset käsitteet määritellään liitteessä.
Työryhmä on perustanut opettajatarvetta koskevat arvionsa vieraskielisten ikäryhmien kehityksen arviointiin ja käytettävissä oleviin opettajatietoihin.
Työryhmä ehdottaa, että maahanmuuttajataustaisia opettavien opettajien
- tilastointia kehitetään siten, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden opetukseen käytettävät henkilöresurssit, ml. maahanmuuttajien erityisopetukseen käytettävät henkilöresurssit, tilastoidaan järjestelmällisesti ja kattavasti joka kolmas vuosi muun opettajia koskevan tilastoinnin yhteydessä, seuraavan kerran vuonna 2008. (Tilastokeskus, kunnat, OPH, OPM)
- määrälliset tarpeet otetaan huomioon yliopistojen ja muun opettajankoulutuksen määrällisissä tavoitteissa ja voimavaroissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettajankoulutusmahdollisuudet ovat työryhmän mielestä osa monikulttuurisuuden edistämistä. Yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutuksen valintoja, voimavaroja ja toteutusta tulee kehittää niin, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mahdollisuudet opettajankoulutuksen saamiseen paranevat. (OPM, korkeakoulut)
- täydennyskoulutuksen sisällölliset ja määrälliset tarpeet otetaan huomioon yliopistojen ja muun opettajankoulutuksen täydennyskoulutustarjonnassa. Maahanmuuttajataustaisia opettavien opettajien täydennyskoulutuksen tulisi olla yhtenä painopisteenä valtion rahoittamassa täydennyskoulutuksessa vuosina 2007–2012. Täydennyskoulutusta olisi varauduttava tarjoamaan vähintään 1 500 henkilölle vuosittain. (OPM, OPH, korkeakoulut)
- kelpoisuusehdot määritellään nykyistä täsmällisemmin. (OPM)
- mahdollisuuksia ja voimavaroja ulkomailla suoritettujen opettajantutkintojen täydentämiseen lisätään. (OPM, korkeakoulut)
Työryhmä käytti maahanmuuttajataustainen-käsitettä yleiskäsitteenä, joka kuvaa kaikkia ulkomailla syntyneitä tai maahan muuttaneita henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ovat muun muassa pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat ja muut ulkomaalaiset sekä turvapaikanhakijat. Maahanmuuttajataustaisia ovat myös henkilöt, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla. Muut työryhmän työn kannalta keskeiset käsitteet määritellään liitteessä.
Työryhmä on perustanut opettajatarvetta koskevat arvionsa vieraskielisten ikäryhmien kehityksen arviointiin ja käytettävissä oleviin opettajatietoihin.
Työryhmä ehdottaa, että maahanmuuttajataustaisia opettavien opettajien
- tilastointia kehitetään siten, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden opetukseen käytettävät henkilöresurssit, ml. maahanmuuttajien erityisopetukseen käytettävät henkilöresurssit, tilastoidaan järjestelmällisesti ja kattavasti joka kolmas vuosi muun opettajia koskevan tilastoinnin yhteydessä, seuraavan kerran vuonna 2008. (Tilastokeskus, kunnat, OPH, OPM)
- määrälliset tarpeet otetaan huomioon yliopistojen ja muun opettajankoulutuksen määrällisissä tavoitteissa ja voimavaroissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettajankoulutusmahdollisuudet ovat työryhmän mielestä osa monikulttuurisuuden edistämistä. Yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutuksen valintoja, voimavaroja ja toteutusta tulee kehittää niin, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mahdollisuudet opettajankoulutuksen saamiseen paranevat. (OPM, korkeakoulut)
- täydennyskoulutuksen sisällölliset ja määrälliset tarpeet otetaan huomioon yliopistojen ja muun opettajankoulutuksen täydennyskoulutustarjonnassa. Maahanmuuttajataustaisia opettavien opettajien täydennyskoulutuksen tulisi olla yhtenä painopisteenä valtion rahoittamassa täydennyskoulutuksessa vuosina 2007–2012. Täydennyskoulutusta olisi varauduttava tarjoamaan vähintään 1 500 henkilölle vuosittain. (OPM, OPH, korkeakoulut)
- kelpoisuusehdot määritellään nykyistä täsmällisemmin. (OPM)
- mahdollisuuksia ja voimavaroja ulkomailla suoritettujen opettajantutkintojen täydentämiseen lisätään. (OPM, korkeakoulut)