Ehdotus toimenpideohjelmaksi mediataitojen ja -osaamisen kehittämiseksi osana kansalais- ja tietoyhteiskuntataitojen edistämistä
opetus- ja kulttuuriministeriö
30.04.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:29This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-367-5Tiivistelmä
Työryhmän asettamisen taustalla oli mediakasvatuksen ajankohtaisuus ja tärkeys osana kansalaistaitoja mutta myös ongelmat sen toteutumisessa. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteet painottavat viestintä- ja mediataitoja (mediaosaamista). Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa mediakasvatus tulee esille yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen tavoitteissa. Aihealueen toteutuminen koulutuksessa edellyttää tukea ja uusia ratkaisuja, mediakasvatuksen konkretisointia paikallisissa opetussuunnitelmissa, juurtumista koulun käytänteisiin ja kulttuuriin sekä opettajankoulutukseen.
Työryhmän mukaan mediataidot ja -osaaminen on yksilön ymmärrystä mediasta ja sen toiminnasta yhteiskunnassa ja omassa elämässä, avaintaitojen hallintaa ja tiedon soveltamista käytäntöön. Työryhmä valmisteli toimenpideohjelmaansa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman raportin Mediakasvatus 2005. Kansalliset kehittämistarpeet pohjalta. Opiskelijoiden saama mediataitojen opetus on eriarvoistavaa: kouluilla ja opettajilla on erilaiset mahdollisuudet ja taidot huolehtia mediakasvatuksen toteutumisesta, toteaa työryhmä. Materiaalit ja välineet ovat puutteellisia mediaopetuksen tarpeisiin, ja tekijänoikeuskysymykset askarruttavat opetuksen arjessa. Itse tekeminen edellyttää teknistä osaamista ja laitteita. Myös tietoja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen yhdistäminen on ollut esillä. Julkisen ja yksityisen viestinnän rajan hämärtyminen sosiaalisen median tulon myötä on erityinen haaste kasvattajille.
Viime vuosina oppimisympäristöt ovat nousseet uudella tavalla esille koulutuspoliittisessa keskustelussa. Media ja tieto- ja viestintätekniikka ovat keskeinen osa tulevaisuuden oppimisympäristöä. Ne ovat mukana ihmisten työssä, koulutuksessa, harrastuksissa ja vapaa-ajassa, ja ne lisäävät myös näiden osa-alueiden limittymistä toisiinsa. Laajakaistayhteydet ja helppokäyttöiset verkkojulkaisuohjelmat ja -alustat mahdollistavat käyttäjien laajamittaisen osallistumisen tiedon, aineistojen, teosten tms. tuottamiseen ja jakamiseen. Virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen linkittyvät ja tukevat toisiaan ja muodostavat elinikäisen oppimisen jatkumon. Median vaikutukset ulottuvat vahvasti lasten ja nuorten kasvuun ja sosiaalistumiseen. Internetissä tarjolla oleva laaja julkisuus on aiheuttanut uudenlaista huolenaihetta aikuisille varsinkin tietoturvallisuudesta, kun moni nuori on vienyt tuotoksiaan verkkoon.
Monet eri toimijat ovat toteuttaneet erilaisia mediakasvatushankkeita, joita esitellään tämän julkaisun luvussa 2.6. Useimmat hankkeet ovat joko päättyneet tai päättymässä. Työryhmä ehdottaakin käynnistettäväksi laajan kansallisen, yli hallintokuntien ulottuvaa yhteistyötä edellyttävän, pitkäkestoisen medialukutaito-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on parantaa mediakasvatuksen toteutumisen edellytyksiä perusopetuksessa ja toisella asteella sekä opettajankoulutuksessa. Tavoitteena on, että ohjelma edistäisi mediakasvatuksen kiinnittymistä nykyistä paremmin osaksi normaalia toimintaa. Ehdotettu ohjelma sisältää viisi alaohjelmaa toimenpiteineen: 1) Innovatiivisten toimintatapojen vahvistaminen, 2) paikallisten oppimiskeskusten ja paikallisen yhteistyön kehittäminen, 3) verkostoitumisen ja informaation jakamisen vahvistaminen, 4) teknisen varustuksen ja materiaalien saatavuuden parantaminen ja 5) kehittämisyhteistyön parantaminen. Ohjelman lisäksi työryhmä ehdottaa opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja mediakasvatuksen tutkimuksen vahvistamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet on kuvattu muistion luvussa 3.
Työryhmän mukaan mediataidot ja -osaaminen on yksilön ymmärrystä mediasta ja sen toiminnasta yhteiskunnassa ja omassa elämässä, avaintaitojen hallintaa ja tiedon soveltamista käytäntöön. Työryhmä valmisteli toimenpideohjelmaansa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman raportin Mediakasvatus 2005. Kansalliset kehittämistarpeet pohjalta. Opiskelijoiden saama mediataitojen opetus on eriarvoistavaa: kouluilla ja opettajilla on erilaiset mahdollisuudet ja taidot huolehtia mediakasvatuksen toteutumisesta, toteaa työryhmä. Materiaalit ja välineet ovat puutteellisia mediaopetuksen tarpeisiin, ja tekijänoikeuskysymykset askarruttavat opetuksen arjessa. Itse tekeminen edellyttää teknistä osaamista ja laitteita. Myös tietoja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen yhdistäminen on ollut esillä. Julkisen ja yksityisen viestinnän rajan hämärtyminen sosiaalisen median tulon myötä on erityinen haaste kasvattajille.
Viime vuosina oppimisympäristöt ovat nousseet uudella tavalla esille koulutuspoliittisessa keskustelussa. Media ja tieto- ja viestintätekniikka ovat keskeinen osa tulevaisuuden oppimisympäristöä. Ne ovat mukana ihmisten työssä, koulutuksessa, harrastuksissa ja vapaa-ajassa, ja ne lisäävät myös näiden osa-alueiden limittymistä toisiinsa. Laajakaistayhteydet ja helppokäyttöiset verkkojulkaisuohjelmat ja -alustat mahdollistavat käyttäjien laajamittaisen osallistumisen tiedon, aineistojen, teosten tms. tuottamiseen ja jakamiseen. Virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen linkittyvät ja tukevat toisiaan ja muodostavat elinikäisen oppimisen jatkumon. Median vaikutukset ulottuvat vahvasti lasten ja nuorten kasvuun ja sosiaalistumiseen. Internetissä tarjolla oleva laaja julkisuus on aiheuttanut uudenlaista huolenaihetta aikuisille varsinkin tietoturvallisuudesta, kun moni nuori on vienyt tuotoksiaan verkkoon.
Monet eri toimijat ovat toteuttaneet erilaisia mediakasvatushankkeita, joita esitellään tämän julkaisun luvussa 2.6. Useimmat hankkeet ovat joko päättyneet tai päättymässä. Työryhmä ehdottaakin käynnistettäväksi laajan kansallisen, yli hallintokuntien ulottuvaa yhteistyötä edellyttävän, pitkäkestoisen medialukutaito-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on parantaa mediakasvatuksen toteutumisen edellytyksiä perusopetuksessa ja toisella asteella sekä opettajankoulutuksessa. Tavoitteena on, että ohjelma edistäisi mediakasvatuksen kiinnittymistä nykyistä paremmin osaksi normaalia toimintaa. Ehdotettu ohjelma sisältää viisi alaohjelmaa toimenpiteineen: 1) Innovatiivisten toimintatapojen vahvistaminen, 2) paikallisten oppimiskeskusten ja paikallisen yhteistyön kehittäminen, 3) verkostoitumisen ja informaation jakamisen vahvistaminen, 4) teknisen varustuksen ja materiaalien saatavuuden parantaminen ja 5) kehittämisyhteistyön parantaminen. Ohjelman lisäksi työryhmä ehdottaa opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja mediakasvatuksen tutkimuksen vahvistamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet on kuvattu muistion luvussa 3.