Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
20.04.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:27
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-363-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-363-7
Tiivistelmä
Kehittämistyöryhmän tehtävänä oli
1. arvioida koulutuksen arviointijärjestelmän nykytila koko koulutusjärjestelmän laajuudelta ottaen huomioon koulutuksen arviointia koskevat kansalliset ja kansainväliset kehittämistarpeet;
2. tehdä ehdotus koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin organisoinnista; sekä
3. tehdä esitys uudeksi koulutuksen ulkopuolista arviointia koskevaksi lainsäädännöksi.
Kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan nykyinen arviointia koskeva säädösperusta sekä kansallinen arviointijärjestelmä ovat edelleenkin peruslähtökohdiltaan toimivia ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopivia. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää edelleen nykyisen järjestelmän pohjalta, jotta se vastaa kasvaviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Koulutuksen ja korkeakoulujen ulkopuolisen arvioinnin organisointi on tarkoituksenmukaista toteuttaa niin, että siitä vastaa kaksi arviointineuvostoa kuten tähänkin asti. Neuvostojen ja muiden arviointiin osallistuvien toimijoiden välistä yhteistyötä tulee kuitenkin tiivistää.
Koulutuksen arviointitoimintaan kohdennettujen voimavarojen tehokkaan käytön ja arviointiasiantuntemuksen hyödyntämisen kannalta on kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan perusteltua, että molempien arviointineuvostojen arviointisihteeristöt sijoitetaan samaan paikkaan. Kehittämistyöryhmä katsoo, että arviointisihteeristöjen ensisijainen sijoituspaikka tulee olla Helsinki.
Kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan arviointitoiminnan koordinointia voidaan selkeyttää laatimalla kansallinen koulutuksen arviointisuunnitelma määräajoin. Arviointisuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti arvioinnista vastaavien tahojen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Sen tehtävänä on luoda yhteiset puitteet, jonka pohjalta arvioinnista vastaavat tahot voisivat tehdä omia arviointiin liittyviä ohjelmiaan ja selkeyttää keskinäistä työnjakoaan. Opetusministeriö vastaa suunnitelmasta ja sen toteutumisen seurannasta.
Kehittämistyöryhmä katsoo, että korkeakoulutuksen viimeaikaiseen eurooppalaiseen ja kansalliseen kehitykseen voidaan parhaiten vastata vahvistamalla nykyistä kansallista laadunvarmistusjärjestelmää. Tämä tulee toteuttaa siten, että korkeakoulujen arviointineuvoston roolia vahvistetaan määrittämällä se korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kansallisesta auditoinnista vastaavaksi tahoksi. Laadunvarmistusta koskevien eurooppalaisten linjausten huomioon ottaminen edellyttää kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan lisäksi korkeakouluja koskevan lainsäädännön muuttamista laadunvarmistukseen liittyvien vastuukysymysten osalta. Lainsäädäntöön tulee lisätä mainintaa korkeakoulujen velvollisuudesta osallistua säännöllisesti laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliseen arviointiin (eli auditointiin).
Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen työnjakoa tulee kehittämistyöryhmän näkemyksen selkeyttää ja yhteistyötyötä tiivistää. Opetushallitus voi lakisääteisten tehtäviensä perusteella edelleenkin seurata välittömästi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen liittyvien oppimistulosten kehitystä ja arvioida niitä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Opetushallituksen ohella kuitenkin myös muut tahot voivat tehdä oppimistulosten arviointeja.
1. arvioida koulutuksen arviointijärjestelmän nykytila koko koulutusjärjestelmän laajuudelta ottaen huomioon koulutuksen arviointia koskevat kansalliset ja kansainväliset kehittämistarpeet;
2. tehdä ehdotus koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin organisoinnista; sekä
3. tehdä esitys uudeksi koulutuksen ulkopuolista arviointia koskevaksi lainsäädännöksi.
Kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan nykyinen arviointia koskeva säädösperusta sekä kansallinen arviointijärjestelmä ovat edelleenkin peruslähtökohdiltaan toimivia ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopivia. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää edelleen nykyisen järjestelmän pohjalta, jotta se vastaa kasvaviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Koulutuksen ja korkeakoulujen ulkopuolisen arvioinnin organisointi on tarkoituksenmukaista toteuttaa niin, että siitä vastaa kaksi arviointineuvostoa kuten tähänkin asti. Neuvostojen ja muiden arviointiin osallistuvien toimijoiden välistä yhteistyötä tulee kuitenkin tiivistää.
Koulutuksen arviointitoimintaan kohdennettujen voimavarojen tehokkaan käytön ja arviointiasiantuntemuksen hyödyntämisen kannalta on kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan perusteltua, että molempien arviointineuvostojen arviointisihteeristöt sijoitetaan samaan paikkaan. Kehittämistyöryhmä katsoo, että arviointisihteeristöjen ensisijainen sijoituspaikka tulee olla Helsinki.
Kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan arviointitoiminnan koordinointia voidaan selkeyttää laatimalla kansallinen koulutuksen arviointisuunnitelma määräajoin. Arviointisuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti arvioinnista vastaavien tahojen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Sen tehtävänä on luoda yhteiset puitteet, jonka pohjalta arvioinnista vastaavat tahot voisivat tehdä omia arviointiin liittyviä ohjelmiaan ja selkeyttää keskinäistä työnjakoaan. Opetusministeriö vastaa suunnitelmasta ja sen toteutumisen seurannasta.
Kehittämistyöryhmä katsoo, että korkeakoulutuksen viimeaikaiseen eurooppalaiseen ja kansalliseen kehitykseen voidaan parhaiten vastata vahvistamalla nykyistä kansallista laadunvarmistusjärjestelmää. Tämä tulee toteuttaa siten, että korkeakoulujen arviointineuvoston roolia vahvistetaan määrittämällä se korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kansallisesta auditoinnista vastaavaksi tahoksi. Laadunvarmistusta koskevien eurooppalaisten linjausten huomioon ottaminen edellyttää kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan lisäksi korkeakouluja koskevan lainsäädännön muuttamista laadunvarmistukseen liittyvien vastuukysymysten osalta. Lainsäädäntöön tulee lisätä mainintaa korkeakoulujen velvollisuudesta osallistua säännöllisesti laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliseen arviointiin (eli auditointiin).
Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen työnjakoa tulee kehittämistyöryhmän näkemyksen selkeyttää ja yhteistyötyötä tiivistää. Opetushallitus voi lakisääteisten tehtäviensä perusteella edelleenkin seurata välittömästi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen liittyvien oppimistulosten kehitystä ja arvioida niitä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Opetushallituksen ohella kuitenkin myös muut tahot voivat tehdä oppimistulosten arviointeja.