Koulutus ja tutkimus 2007–2012 : Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012
opetus- ja kulttuuriministeriö
23.04.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-361-3Tiivistelmä
Opetusministeriössä valmisteilla olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007–2012 on tarkoitus sisällyttää koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2012. Tavoitteet asetettaisiin nuorisoikäluokalle tarkoitetussa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Tämä alustava laskelma koskee nuorten koulutuksen valtakunnallisia aloittajatavoitteita ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluopinnoissa ja yliopistokoulutuksessa koulutus- ja opintoaloittain.
Laskelma perustuu työllisyyskehityksen arvioinnin osalta työministeriön Työvoima 2025 -projektin loppuraporttiin (Työvoima 2025. Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähetessä, Työpoliittinen tutkimus 325/2007, työministeriö). Ammattirakenteen kehitysarvion lähtötietoina ovat myös Tilastokeskuksen aineisto työllisen työvoiman toimiala-, ammatti- ja koulutustiedoista vuosilta 1995, 2000 ja 2004. Näiden lähtökohtien perusteella Opetushallituksen koulutustarve-ennakointiyksikössä on laadittu ammattirakenteen kehitysennuste vuoteen 2020, laskelmat työvoiman poistumasta ja avautuvista työpaikoista ammattiryhmittäin sekä aloittajatavoitteista vuodelle 2012.
Työllisyyden arvioidaan kasvavan vuoden 2004 noin 2 262 000 työllisestä peruskehitysvaihtoehdon mukaan noin 63 000 hengellä ja tavoiteuravaihtoehdon mukaan noin 189 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat rakennusalan työn, palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn, opetus- ja kasvatustyön, kulttuuri- ja tiedotustyön sekä muun johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmät. Laskevan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat maa- ja metsätaloustyön ja toimistotyön ammattiryhmät. Vakiintuvan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat teollisuuden työn, liikenne- ja logistiikkatyön ja turvallisuusalan ammattiryhmät. Poistuma kaudella 2005–2020 olisi yhteensä 913 400 henkeä. Peruskehitysvaihtoehdossa avautuisi samalla kaudella 976 700 ja tavoitekehitysvaihtoehdossa 1 102 000 työpaikkaa.
Muistiossa käsitellään koulutus- ja aloittajatarvetta peruskehitys- ja tavoitekehitysvaihtoehtojen pohjalta. Aloittajatarvelaskelmat on tehty molemmissa kehitysurissa kolmen koulutuksen läpäisyvaihtoehdon pohjalta. Tarkempi tarkastelu tehdään tavoitteellisiin läpäisyasteisiin perustuvan vaihtoehdon pohjalta. Tavoitekehityksen mukaisissa aloittajatarvelaskelmissa lisääntyvän aloituspaikkatarpeen aloja olisivat erityisesti tekniikan ja liikenteen alan ammatillinen koulutus sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus kaikilla koulutussektoreilla. Supistuvan aloittajatarpeen aloja olisivat erityisesti kulttuurialan koulutus kaikilla sektoreilla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus yliopistosektorilla, luonnontieteiden alan koulutus sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutus ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorilla ja aivan erityisesti tieto- ja tietoliikennetekniikassa.
Muistiossa esitetään eräitä varauksia laskelmiin nähden, ja tarkoitus on tarkentaa ja tarkistaa laskelmia lukuisten muistiossa mainittujen lisäselvitysten pohjalta. Yhtenä yleisenä johtopäätöksenä työryhmä toteaa, ettei nuorisoikäluokan koko riitä tyydyttämään uuden koulutetun työvoiman tarvetta. Työryhmän mukaan nuorten ja aikuisten koulutus- ja työmarkkinat ovat eriytymässä siten, ettei nuorisoa ole mahdollista rekrytoida kaikkien alojen koulutukseen ja tehtäviin.
Työryhmä tekee varsinaisen ehdotuksen koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 tästä muistiosta saatavien kommenttien ja lausuntojen sekä muun jatkovalmistelun pohjalta.
Laskelma perustuu työllisyyskehityksen arvioinnin osalta työministeriön Työvoima 2025 -projektin loppuraporttiin (Työvoima 2025. Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinnin perustana työikäisen väestön vähetessä, Työpoliittinen tutkimus 325/2007, työministeriö). Ammattirakenteen kehitysarvion lähtötietoina ovat myös Tilastokeskuksen aineisto työllisen työvoiman toimiala-, ammatti- ja koulutustiedoista vuosilta 1995, 2000 ja 2004. Näiden lähtökohtien perusteella Opetushallituksen koulutustarve-ennakointiyksikössä on laadittu ammattirakenteen kehitysennuste vuoteen 2020, laskelmat työvoiman poistumasta ja avautuvista työpaikoista ammattiryhmittäin sekä aloittajatavoitteista vuodelle 2012.
Työllisyyden arvioidaan kasvavan vuoden 2004 noin 2 262 000 työllisestä peruskehitysvaihtoehdon mukaan noin 63 000 hengellä ja tavoiteuravaihtoehdon mukaan noin 189 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat rakennusalan työn, palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn, opetus- ja kasvatustyön, kulttuuri- ja tiedotustyön sekä muun johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmät. Laskevan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat maa- ja metsätaloustyön ja toimistotyön ammattiryhmät. Vakiintuvan työllisyyden pääammattiryhmiä olisivat teollisuuden työn, liikenne- ja logistiikkatyön ja turvallisuusalan ammattiryhmät. Poistuma kaudella 2005–2020 olisi yhteensä 913 400 henkeä. Peruskehitysvaihtoehdossa avautuisi samalla kaudella 976 700 ja tavoitekehitysvaihtoehdossa 1 102 000 työpaikkaa.
Muistiossa käsitellään koulutus- ja aloittajatarvetta peruskehitys- ja tavoitekehitysvaihtoehtojen pohjalta. Aloittajatarvelaskelmat on tehty molemmissa kehitysurissa kolmen koulutuksen läpäisyvaihtoehdon pohjalta. Tarkempi tarkastelu tehdään tavoitteellisiin läpäisyasteisiin perustuvan vaihtoehdon pohjalta. Tavoitekehityksen mukaisissa aloittajatarvelaskelmissa lisääntyvän aloituspaikkatarpeen aloja olisivat erityisesti tekniikan ja liikenteen alan ammatillinen koulutus sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus kaikilla koulutussektoreilla. Supistuvan aloittajatarpeen aloja olisivat erityisesti kulttuurialan koulutus kaikilla sektoreilla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus yliopistosektorilla, luonnontieteiden alan koulutus sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutus ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorilla ja aivan erityisesti tieto- ja tietoliikennetekniikassa.
Muistiossa esitetään eräitä varauksia laskelmiin nähden, ja tarkoitus on tarkentaa ja tarkistaa laskelmia lukuisten muistiossa mainittujen lisäselvitysten pohjalta. Yhtenä yleisenä johtopäätöksenä työryhmä toteaa, ettei nuorisoikäluokan koko riitä tyydyttämään uuden koulutetun työvoiman tarvetta. Työryhmän mukaan nuorten ja aikuisten koulutus- ja työmarkkinat ovat eriytymässä siten, ettei nuorisoa ole mahdollista rekrytoida kaikkien alojen koulutukseen ja tehtäviin.
Työryhmä tekee varsinaisen ehdotuksen koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 tästä muistiosta saatavien kommenttien ja lausuntojen sekä muun jatkovalmistelun pohjalta.